Avainsana Loppi

Hevosilla kova kysyntä

Hämäläinen-lehden 2.2.1871 mukaan Hämeenlinnan talvimarkkinoilla oli tehty harvinaisen paljon hevoskauppoja, mutta myös tavallista useammasta hevosvarkaudesta oli ilmoitettu. Hämeenlinna. Ilmat owat lauhtuneet tasaiseksi talweksi, mutta lunta puututaan. – Markkinain tähteitä tulee wielä kokoilla. Wäkeä karttui enemmän päiwän kuluessa, waikka sentään oli…

Vahteriston torpparit 1800–1850

Yrjö Kristerinpoika ja Juho Yrjönpoika Lopen pappilan Vahteriston torppa mainitaan jo vuosien 1792–1797 rippikirjassa. Silloin torpparina on Yrjö (Jöran) Kristerinpoika, s. 1742. Sitä ennen lasten kastetiedoissa hänet mainitaan Uotilan ja ”Hevosojan Vuotavan” torpparina. Yrjö Kristerinpoika avioitui vuonna 1772 Anna Kaarlentyttären…

Aikomus Amerikkaan

Hämäläinen-lehdessä kerrottiin 26.11.1892 erään palvelustytön epäonnisesta matkustusyrityksestä Amerikkaan: Kesken lopetettu Amerikan-matka. Erään palvelustytön Lopelta, jonka wiime kesänä piti matkustaa Amerikaan täytyikin lakkauttaa matkansa Hullissa syystä, että se matkapiletti, jonka hän osti Hankoniemestä, oli kadonnut ja hänellä ei ollut waroja toista…

Hjortit pappilan torppareina II

Juho Erikinpoika Hjort Erik Juhonpoika Hjortin kuoltua Vuotavan torppariksi tuli hänen toiseksi vanhin poikansa Juho. Juho oli vuonna 1838 mennyt naimisiin Topenon Iso-Peuran tyttären Eeva Kaisa Matintyttären kanssa. Häät oli pidetty Iso-Peuran talossa, missä Juhon ja perinteiseen morsiusasuun pukeutuneen Eeva…

Hjortit pappilan torppareina I

Lopen pappilalla oli vuonna 1826 yhdeksän torppaa: Erävistö, Prästkulla, Vahteristo, Vuotava, Hirssuo, Huhtariihi, Rajala, Lättkulla ja Sarajanmaa. Ensimmäinen merkintä Hjortin suvusta Vuotavassa on vuosien 1817–1824 rippikirjassa ja henkikirjassa U: 18 (19.12.1825). Silloin torpassa asuivat myös Erik Hjortin puolison vanhemmat, Matts…

Puhdistusvalan paikka

Launosten kartanossa pidetyillä Lopen syyskäräjillä marraskuussa 1853 alkoi pitkään kestänyt kiista pitäjänkarvari Josef Lindgrenin ja kirkonkylän Pietilän torpparin Juho Matinpoika Karhumäen välillä. Kantaja Lindgreniä edustanut vt. kruununnimismies Johan August Lindberg syytti Karhumäkeä siitä, että tämä edellisvuoden lokakuussa oli päästänyt hevosensa…

Kormun kartano vuoden 1802 lopulla

Lopen Kormun kartanoa isännöi 1800-luvun alussa Magnus Wilhelm von Törne, s. 12.1.1756 Porvoon pitäjässä. Von Törne lähti jo varhain sotilasuralle ja eteni kapteeniksi. Hän sai lyhyehkön vankeusrangaistuksen osallisuudestaan Anjalan liittoon, ja hänet katsottiin sen jälkeen kelpaamattomaksi valtion palvelukseen. Vuonna 1790…

Rakuuna Jöran Sundberg

Jöran Jöraninpoika Sundberg, suomalaisittain Yrjö Yrjönpoika, syntyi rippikirjojen mukaan 23.4.1701. Hän oli Sajaniemen rakuuna numero 96 Uudenmaan ja Hämeen rakuunarykmentin Everstiluutnantin komppaniassa. Katselmusrullissa Jöran-Yrjön syntymäpaikan sanotaan olevan Lopen Sajaniemen kylä. Isästä ei toistaiseksi tiedetä muuta varmaa kuin se, että hänkin…

Piian palkka

Piika Eeva Stiina Matintytär Salonkylästä vaati nimismies Tammelanderin avustuksella palkkasaataviaan Kustaa Kustaanpoika Mäkelältä Lopen talvikäräjillä 9.2.1846. Eeva Stiina oli ollut Mäkelän luona palveluksessa yhdeksän vuotta. Kuuden ensimmäisen vuoden aikana hän oli saanut asianmukaista palkkaa: ensimmäisinä vuosina pienen pestirahan ja palkan,…

Värjäri Aleksander Görman

Aiemmin blogissa on kerrottu värjäri Elias Fagerlundista, jonka aikoinaan oli perustettava manufaktuuri voidakseen harjoittaa värjärin ammattia maaseudulla. Myöhemmin värjäreitä voitiin nimittää myös pitäjänkäsityöläisiksi, mutta maaseutuvärjäreiden määrä pysyi vähäisenä. Fagerlundin jälkeen Lopen seuraava värjäri oli Aleksander Görman. Aleksander syntyi 26.7.1828 Topenolla…