Avainsana Loppi

Soranottoa hautuumaalta

Lopen pitäjänkokouksessa heinäkuun 23. päivänä vuonna 1854 käsiteltiin luvatonta soranottoa vanhan kirkon hautausmaa-alueelta. Jotkut pitäjäläiset olivat ottaneet tavakseen hakea vanhan kirkon hautausmaalta soraa tieosuuksiensa parannustöihin ynnä muihin tarkoituksiin. Sen seurauksena oli päivänvaloon noussut suuri määrä pääkalloja ja luita, joita koirat…

Henrik Holstin torpankontrahti

Entinen sotilas Henrik Holst esitti Lopen talvikäräjillä marraskuussa 1812 torppansa vuokrasopimuksen oikeuden vahvistettavaksi ja merkittäväksi oikeuden pöytäkirjaan. Maaliskuun 26. päivänä 1810 allekirjoitetun sopimuksen mukaan Takon kruununtilan isäntä Matti Ristonpoika (Matts Christersson) Läyliäisiltä oli ottanut Holstin torppariksi Pytylänmäkeen eli Löfkullaksi kutsuttuun…

Juho Färm, veteraani ja torppari

Vuosina 1858–1859 kerättiin tietoja elossa olevista veteraaneista, jotka olivat osallistuneet Suomen sotaan 1808–1809 sekä sotiin 1828–1829 ja 1830–1831. Suomen sodassa taistelleista loppilaisista oli silloin elossa enää Juho (Johan) Färm, joka asui Salon Luhta­pakan torpassa. Juho syntyi Topenolla 2.3.1787 talollinen Juho…

Kaksi kankuria Lopelta

Ensimmäiset pitäjänkäsityöläiset eli virallisen luvan saaneet maaseudun käsityöläiset olivat suutareita, räätäleitä ja seppiä. Vuonna 1752 annettiin myös kankureille lupa hakeutua pitäjänkankureiksi. Sitä ennen maaseudun ammattikankurit olivat useimmiten aatelisten ja isojen kartanoiden palveluksessa tai kiersivät tilaustöitä tehden. Lopella oli 1700-luvun toisella…

Lopen neitoja palvelijoiksi Pietariin

Blogissa on aiemmin ollut puhetta Lopelta 1800-luvulla muuttaneista, jotka lähtivät Pietariin käsityöläisoppiin. He olivat kaikki tietysti miespuolisia. Hagforsin perheestä tosin lähtivät veljesten lisäksi myös tyttäret Gustava ja Hedvig. Heistä tuli Pietarissa piikoja, ja piikominen olikin useimpien Pietariin muuttaneiden nuorten naisten…

Kenen kuuluisi elättää sokea isä?

Joulukuun 16. päivänä 1849 Lopen pitäjänkokous kokoontui käsittelemään sokean 71-vuotiaan Eerik Juho Juhonpojan kohtaloa. Eerik asui ”vanhana torpparina” Salon kartanon alaisessa Sääksjärven torpassa, jossa nyt oli torpparina hänen vanhin poikansa. Aluksi käytiin läpi asian taustoja. Sääksjärven torppaa isänsä jälkeen pitävä…

Hyvin ajoitetut häät ja paljon kummeja

Toukokuun 29. päivänä vuonna 1798 vietettiin Lopen Topenolla Eerik Laurinpoika Vähä-Peuran ja Juliaana Antintyttären häitä. Hääväkeä oli kutsuttu runsaasti. Juliaana vihittiin ”omissa vaatteissa” ilman morsiuskoristeita. Siihen oli selvä syy: pariskunnan esikoinen  näki päivänvalon jo seuraavana päivänä. Tyttölapsi, joka sai nimen…

Metsänhaaskausta vai ei?

Metsävarojen riittävyydestä alettiin kantaa huolta 1800-luvun alkupuolella, ja metsien suojelemiseksi annettiin vuonna 1851 metsäasetus. Kruununmetsien käytöstä, muun muassa hakkuista ja kaskeamisesta, annettiin tiukat määräykset, jotka koskivat myös kirkollisvirkatalojen metsiä. Ylin valvontavastuu lain noudattamisesta oli läänien maaherroilla, ja paikallisesti metsänkäyttöä pitivät…

Apua turvattomille lapsille

Lopen kirkonarkistoja selatessa osui eteen sopimuksia turvattomien lasten hoidosta ja elatuksesta vuosilta 1850–1852. Ne koskivat lapsia, jotka oli sijoitettu kasvatusperheisiin valtion tähän tarkoitukseen 1849 myöntämillä varoilla. Avun kohteena olevista lapsista käytetään Lopen rippikirjoissa nimityksiä kronobarn ja fosterbarn. Käytän tässä kasvatti-nimitystä.…

Torpasta toiseen, Prestkullasta Nykullaan

Lopen pappilalla oli 1800-luvulla vähimmillään kaksi torppaa. Vuosisadan loppua kohti niitä perustettiin lisää, ja kun laki seurakuntien virkataloihin kuuluvien torppien lunastamisesta tuli voimaan 1921, torppia oli yhdeksän. Torppien haltijat vaihtuivat useasti. Esimerkiksi  Juho Juhonpoika (1809–1867), joka vanhempineen muutti Lopelle pikkupoikana, ehti…