Vuonna 1830 perustetun Suomen meriekipaasin värvääjät kiertelivät lähinnä rannikkoseuduilla mutta myös Hämeessä etsien matruuseiksi halukkaita. Lähtijät olivat nuoria miehiä, yleensä renkejä ja käsityöläisten oppipoikia tai kisällejä, joita kiinnosti jännittävämpi ja paremmin palkattu pesti. Joidenkin elämäntilanne ehkä myös vaati poistumista kotipaikkakunnalta.…
Rengon Vehmaisissa kuoli tammikuussa 1815 punatautiin entinen reservin sotilas Erik Drill. Hänen sanotaan olleen silloin 45-vuotias. Drill oli perheineen muuttanut Vehmaisiin Vanajasta vuonna 1800. Vanajan vihittyjen luettelon mukaan reserviläinen Erik Grill Luolajasta (Stor Luolais) avioitui 30.12.1798 piika Beata Juhontyttären kanssa.…
Kirkkoherra K. F. A. von Qvanten lähetti maaliskuussa 1856 tuomiokapitulille kertomuksen Lopen seurakunnasta. Hän oli tullut Lopen kirkkoherraksi vuonna 1854 ja oli nähtävästi heti tarkkaan selvittänyt seurakuntalaistensa siveellisen tilan. Kirkkoherran mukaan väki Lopella käyttäytyi yleensä siivosti ja kunnollisesti. Seurakunnan kirjoissa…
Aiemmin on blogissa kerrottu Suomen sodassa 1808–1809 taistelleista Juho Färmistä ja Henrik Holstista, jotka sodan jälkeen elelivät torppareina. Kaikki eivät kotiin palanneet. Lopen kirkonarkistossa on säilynyt muutama rykmentin ilmoitus sodassa menehtyneiden miesten kohtaloista, ja sotilaiden perukirjoja tuolta ajalta on sekä…
Kesäkuussa 1857 Lopen pitäjänkokouksen kuultavaksi oli kutsuttu kolmisenkymmentä seurakuntalaista, joita syytettiin pyhäpäivän tanssikiellon rikkomisesta. Oli tullut tietoon, että Joentakana asuva tukkukauppias Henrik August Lång oli edellisenä uudenvuodenpäivänä antanut tilat iltapäivätanssien järjestämiseen: säätyläisille Konkkalan yläpytingissä ja rahvaalle väentuvassa. Tanssikielto oli annettu…
Aiemmin tässä blogissa on kerrottu Suomen Talousseuran 1800-luvun alkupuolella jakamista huomionosoituksista. Palkinnonsaajien joukossa oli myös Sajaniemen uudistilallinen Matti Eerikinpoika Mattila, joka vuonna 1815 sai kullatun hopeapikarin palkinnoksi uudisraivauksestaan. Palvelusväelle jaettiin palkintoja pitkästä ja uskollisesta palveluksesta. Vuosisadan loppupuolella loppilainen palkinnonsaaja oli…
Suometar-lehden numerossa 5.5.1848 julkaistussa artikkelissa ”Rahwaanopetus-keinoja Suomessa” kerrottiin lehden saaneen monista seurakunnista tietoja kansanopetuksen tilasta. Joukossa oli myös selonteko Lopella vuonna 1847 aloitetuista sunnuntaikouluista. Kirjoittajana oli ilmeisesti kirkkoherra Fredrik Elers, vaikkei se käy jutusta ilmi. Hänen mukaansa sunnuntaikouluja oli jo…
Lopen kirkkoherra Fredrik Elers anoi vuonna 1849 lääninkansliaan lähettämässään kirjeessä, että itselliset Iisak Duktig ja Nikodemus Kustaanpoika määrättäisiin lähtemään pappilan mailla sijaitsevasta Rajalan torpasta. Duktig ja Nikodemus Kustaanpoika olivat päätyneet vävyiksi pappilan Rajalaan, joka oli tarkoitettu torpaksi mutta oli tuohon…
Sanomia Turusta -lehden numerossa 13 vuonna 1852 oli seuraava uutinen: Lopen pitäjän uusi alttaritaulu, H:ra R. W. Ekman’in maalaama, ja kuwailewa Kristuksen Ylösnousemista kuolleista, wietiin menneellä wiikolla Lopelle. Täällä Turussa rahan edestä näytettynä tuotti se mainitun pitäjän köyhille 25 rupl.…
Tavallisista 1700-luvulla eläneistä kansanihmisistä ei kirkonkirjojen merkintöjen lisäksi paljon tietoa ole saatavissa. Käräjäpöytäkirjoista saattaa kuitenkin hyvällä onnella löytyä esivanhempien elämää valaisevaa aineistoa. Aina ei ratkaisua tutkimusongelmiin saa, mutta mukavaa pikkutietoa kuitenkin. Seuraavassa pari tapausta, joissa esi-isät ovat olleet käräjätuvassa sovinnollisella…
