Suomen talousseura kartoitti 1830-luvulla pellavanjalostuksen tilaa Suomessa. Kyselyyn vuonna 1838 vastannut nimismies Otto Tammelander kertoi Lopen tilanteesta: Lopella pellavaa on viljelty kautta aikain, mutta viljely ei ole viime aikoina laajentunut. Sato myydään Hämeenlinnassa, Helsingissä ja Turussa, joka on pääasiallinen myyntipaikka.…
Maaliskuun 26. päivänä 1855 aloitettiin Lopen pitäjän sekä eräiden Janakkalan, Rengon ja Hausjärven osien talvikäräjät Pälsin talossa Sajaniemessä. Toisen käräjäpäivän asialistalla oli muun muassa yleisten maanteiden talvikunnossapito, josta oli määrä päättää seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Maanteiden talvisesta aukipidosta vastasivat tien lähellä asuvista…
Tammikuussa 1849 Lopella pidetyssä meriekipaasin värväystilaisuudessa matruusinpestin otti muiden muassa Erik Juhonpoika Sahlstedt. Omasta mielestään hän värväytyi kuudeksi vuodeksi, mutta värväystodistuksen mukaan palvelusaika olikin kymmenen vuotta. Sahlstedt anoi maaherralta vapautusta palveluksesta väittäen, että hänet oli vilpillisesti ylipuhuttu ja että tilaisuudessa…
Rippikouluikäinen Maria Iisakintytär oli ollut kesän 1827 paimentyttönä kaitsemassa Heikki Heikinpoika Uusitalon ja Juho Antinpoika Penkurin karjaa talojen yhteislaitumella Sajaniemessä. Palkkaa oli Marian ja hänen isänsä Iisak Duktigin mielestä kuitenkin tullut vähemmän kuin oli sovittu. Asia oli esillä talvikäräjillä 1828.…
Suomen sodan veteraanien lukumäärää ja elinoloja alettiin selvittää 50 vuotta sodan jälkeen, ja sanomalehdissä julkaistiin uutisia eri puolilta maata löytyneistä sotavanhuksista. Vuonna 1858 perustettiin komitea keräämään varoja heidän auttamisekseen. Avustusta saaneiden luetteloita julkaisivat blogikirjoituksissa 16.9. ja 30.9. mainittujen lehtien lisäksi…
Seuraavassa muutamia pikku-uutisia, jotka ovat tulleet vastaan Kansalliskirjaston digitaalista lehtiarkistoa selatessa. Topenon sepältä Johan Grönqvistiltä varastettiin joulukuussa 1870 ruskea valakka: Warastettu Eilen puolipäiwän aikana warastettiin Åkerbergin talon kartanolta tässä kaupungissa [Hämeenlinnassa] pruuni wiidettä rekeä wetäwä walakka hewonen, mustalla oikealle riippuvalla…
Vähän yli 30-vuotias Heikki (Henrik) Juhonpoika ja kymmenen vuotta nuorempi Sesilia (Cecilia) Eerikintytär olivat palveluksessa Lopella Salon kartanossa, Sesilia piikana ja Heikki renkinä. Syyskuun 1. päivänä 1828 heille syntyi poikalapsi, joka sai nimekseen Aleksanteri. Pariskunta ei ollut naimisissa, mutta Heikki…
Kotimaanmatkailu on nyt suosittua. Oppaaksi voi ottaa vaikkapa Suomen Matkailijayhdistyksen vuosina 1888–1890 julkaisemat kirjaset Matkasuuntia Suomessa, joihin on koottu sopivia retkikohteita maan eri osista. Vuoden 1888 oppaassa esitellään läntisen Uudenmaan matkailureittejä, joista yksi kulkee Lohjan kylästä Hämeenlinnaan. Loppikin osuu tämän…
Vuonna 1830 perustetun Suomen meriekipaasin värvääjät kiertelivät lähinnä rannikkoseuduilla mutta myös Hämeessä etsien matruuseiksi halukkaita. Lähtijät olivat nuoria miehiä, yleensä renkejä ja käsityöläisten oppipoikia tai kisällejä, joita kiinnosti jännittävämpi ja paremmin palkattu pesti. Joidenkin elämäntilanne ehkä myös vaati poistumista kotipaikkakunnalta.…
Rengon Vehmaisissa kuoli tammikuussa 1815 punatautiin entinen reservin sotilas Erik Drill. Hänen sanotaan olleen silloin 45-vuotias. Drill oli perheineen muuttanut Vehmaisiin Vanajasta vuonna 1800. Vanajan vihittyjen luettelon mukaan reserviläinen Erik Grill Luolajasta (Stor Luolais) avioitui 30.12.1798 piika Beata Juhontyttären kanssa.…
