Avainsana Loppi

Kaksi kankuria Lopelta

Ensimmäiset pitäjänkäsityöläiset eli virallisen luvan saaneet maaseudun käsityöläiset olivat suutareita, räätäleitä ja seppiä. Vuonna 1752 annettiin myös kankureille lupa hakeutua pitäjänkankureiksi. Sitä ennen maaseudun ammattikankurit olivat useimmiten aatelisten ja isojen kartanoiden palveluksessa tai kiersivät tilaustöitä tehden. Lopella oli 1700-luvun toisella…

Lopen neitoja palvelijoiksi Pietariin

Blogissa on aiemmin ollut puhetta Lopelta 1800-luvulla muuttaneista, jotka lähtivät Pietariin käsityöläisoppiin. He olivat kaikki tietysti miespuolisia. Hagforsin perheestä tosin lähtivät veljesten lisäksi myös tyttäret Gustava ja Hedvig. Heistä tuli Pietarissa piikoja, ja piikominen olikin useimpien Pietariin muuttaneiden nuorten naisten…

Kenen kuuluisi elättää sokea isä?

Joulukuun 16. päivänä 1849 Lopen pitäjänkokous kokoontui käsittelemään sokean 71-vuotiaan Eerik Juho Juhonpojan kohtaloa. Eerik asui ”vanhana torpparina” Salon kartanon alaisessa Sääksjärven torpassa, jossa nyt oli torpparina hänen vanhin poikansa. Aluksi käytiin läpi asian taustoja. Sääksjärven torppaa isänsä jälkeen pitävä…

Hyvin ajoitetut häät ja paljon kummeja

Toukokuun 29. päivänä vuonna 1798 vietettiin Lopen Topenolla Eerik Laurinpoika Vähä-Peuran ja Juliaana Antintyttären häitä. Hääväkeä oli kutsuttu runsaasti. Juliaana vihittiin ”omissa vaatteissa” ilman morsiuskoristeita. Siihen oli selvä syy: pariskunnan esikoinen  näki päivänvalon jo seuraavana päivänä. Tyttölapsi, joka sai nimen…

Metsänhaaskausta vai ei?

Metsävarojen riittävyydestä alettiin kantaa huolta 1800-luvun alkupuolella, ja metsien suojelemiseksi annettiin vuonna 1851 metsäasetus. Kruununmetsien käytöstä, muun muassa hakkuista ja kaskeamisesta, annettiin tiukat määräykset, jotka koskivat myös kirkollisvirkatalojen metsiä. Ylin valvontavastuu lain noudattamisesta oli läänien maaherroilla, ja paikallisesti metsänkäyttöä pitivät…

Apua turvattomille lapsille

Lopen kirkonarkistoja selatessa osui eteen sopimuksia turvattomien lasten hoidosta ja elatuksesta vuosilta 1850–1852. Ne koskivat lapsia, jotka oli sijoitettu kasvatusperheisiin valtion tähän tarkoitukseen 1849 myöntämillä varoilla. Avun kohteena olevista lapsista käytetään Lopen rippikirjoissa nimityksiä kronobarn ja fosterbarn. Käytän tässä kasvatti-nimitystä.…

Torpasta toiseen, Prestkullasta Nykullaan

Lopen pappilalla oli 1800-luvulla vähimmillään kaksi torppaa. Vuosisadan loppua kohti niitä perustettiin lisää, ja kun laki seurakuntien virkataloihin kuuluvien torppien lunastamisesta tuli voimaan 1921, torppia oli yhdeksän. Torppien haltijat vaihtuivat useasti. Esimerkiksi  Juho Juhonpoika (1809–1867), joka vanhempineen muutti Lopelle pikkupoikana, ehti…

Palkkioita metsänpedoista 1833

Maaliskuussa 1833 Jussilan rusthollissa Hyvikkälän kylässä pidetyillä Lopen ja Janakkalan talvikäräjillä päätettiin palkkioista, joihin edellisen vuoden aikana käräjäkunnan alueella petoeläimiä kaataneet olivat ilmoittaneet olevansa oikeutettuja. Palkkioita anoivat: Juho Suontakaa, kersantti Alftania ja lippujunkkari Sohlmania edusti hovioikeuden ylimääräinen notaari Henrik Elers,…

Värjäri Fagerlund ja hänen poikansa

Elias Fagerlund syntyi vuonna 1800 Somerolla, mistä perhe muutti Janakkalaan Eliaksen ollessa viisivuotias. Isä Henrik Henrikinpoika oli torpparina Irjalan Vehkalammilla. Isoveli Erik muutti Lopelle jo vuonna 1820 ja toimi Joentakana Nummisten sahalla sahanasettajana ja myöhemmin sahankirjurina.  Eliaskin asui Lopella jo…

Topenolta Pietariin

Lopella syntyneiden Pietariin muuttajien joukossa oli ainakin kaksi kelloseppää, Josef Wass ja Abraham Sirén. Vuonna 1809 syntynyt Wass muutti Helsingin kautta Pietariin jo vuonna 1825. Hän kuului S:ta Katarinan ruotsalaiseen seurakuntaan. Wass kuoli koleraan 39-vuotiaana ja oli silloin kellosepän kisälli.…