Avainsana Peräpohjola

Nuoriso seuraa aikaansa

Etelä-Pohjanmaalla synty­neen nuo­riso­seura­liik­keen kas­vu­ryn­täys levi­si 1900-luvun tait­tees­sa Perä­pohjo­laan­kin. Ala­jän­kä­län ta­lossa Ala­paak­ko­las­sa perus­tet­tiin tam­mi­kuussa 1901 Ke­min Taival­kos­ken nuo­ri­so­seu­ra. Sen en­sim­mäi­seen johto­kun­taan kuu­lui­vat esi­mie­henä Mau­lan kou­lun opet­ta­ja Kaarlo Kos­ki­nen, vara­esi­mie­he­nä Ant­ti Kaa­rak­ka, kir­ju­rina Pek­ka Ala­mau­nu, vara­kir­ju­rina Hei­no Jän­kä­lä, rahas­ton­hoi­ta­ja­na Fan­ny Kaup­pi ja…

Kulttuuria Kemijokivarressa

Eläviä kuvia Kemin alueella ilmestyvässä Perä-Pohjolaisessa julkaistiin 23.3.1909 ilmoitus: Kemin Taivalkosken Nuorisoseuranäyttelee Tervolan KirkonkylänTyöväentalollaSunnuntaina 28 p. Maalisk. ”Eläviä kuvia”(kolminäytöksinen näytelmä) Näytelmä alkaa klo 7 j.p.Lopuksi karkeloa.                                                Toimikunta.  Samassa lehdessä oli 1.4. nimimerkin –o –n arvostelu: Näytelmäiltama. ”Eläviä kuvia”-niminen näytelmä näytel­tiin…

Tuntematon isoisä

Isänpuoleiset isovanhemmat olivat minulle pitkään vain pari kuvaa albumissa ja olohuoneen seinällä. Isän­äidistä kuulin jotain äidiltä ja iso­veljiltä, mutta isoisästä en tiennyt mitään. Jossain vaiheessa sain tietää, että hän oli ollut ahkera saarna­mies. Vuosien mittaan arkis­toista ja sanoma­lehdistä on löytynyt…

Olsenin hommia

Satusetä Topelius kirjoitti toukokuussa 1873 ulko­maa­lais­ten Suo­messa teke­mistä metsä­kaupoista: ”Helsin­gissä on koko­nainen kolonia saksa­laisia, ruotsa­laisia, norja­laisia ja englanti­laisia her­roja, jotka elävät kuin ruhti­naat.” Kemissä hääri­vää norja­laista Olsenia Tope­lius luon­nehti ”pikku keisa­riksi”. Terje Olsen oli toime­lias mies, joka hääri elä­mänsä aikana…

Juokaleitten juhannus

Haaparannanlehdessä oli 30.6.1886 nimimerkin Alli kirjoitus, joka alkoi näin: ”Salmen sahalta26 p. kesäk. 1886. Jopahan sain muste­tölpön eteeni ja niin piir­rän muu­ta­man muste­kummituksen arvoi­san Haapa­rannan­lehden pals­toille, jos toimitus sille sijaa an­taa. Ilmat ovat muut­tu­neet kol­kon­puolei­siksi ja tuuli­siksi. Juhan­nuk­sena oli kovan­lai­nen…

Ponteva poliisi

Perä-Pohjolainen julkaisi 13.4.1909 uutisen, jota lainat­tiin lyhen­net­tynä moniin muihin­kin leh­tiin. Alku­peräisen jutun otsikko oli Hirvi tapettu – tap­paja van­gittu. Muissa lehdissä otsikko oli värik­käämpi: Nolosti kävi hirven­ampujalle. Tässä on alku­peräinen kir­joitus kokonai­suu­dessaan. Kun Kemin maalaiskunnan maalaispoliisi M. E. Ranta­maula viime lauan­taina…

Kemin maakirjatalot 1767

Sanomalehti Perä-Pohjolainen julkaisi syyskuussa 1915 kolmiosaisen artikkeli­sarjan ”Kemin maatilat, niiden omistajat ja maa­verot noin 150 vuotta taka­perin”.  Aluksi annetaan tausta­tietoja: Vuoden 1767 maakirjan aikana kuului Kemin pitäjään ei ainoastaan nykyinen Kemin pitäjä, vaan myöskin Simo, Tervola, Rovaniemi ja Kemijärvi, joista…

Sapiskaa kenraalikuvernööriltä

Kreivi Arseni Zakrevski oli Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1823–1831. Teh­ty­ään vuosina 1824 ja 1825 useita tarkastusmatkoja Suomeen hän lähetti elo­kuussa 1825 palautetta matka­reiteistä läänien maa­herroille. Oulun läänin­kans­liaan Zakrevskin kirje saapui 19. syys­kuuta 1825. Minulle laaditut matkareitit olivat vain otteita asessori Horn­borgin…

Aatsingin talokaupat, osa II

1831 Oikeudenkäyntiä jatkettiin 28. helmikuuta 1831. Vastaaja Olli Ollinpoika Aatsinkia avusti paroni, vara­kihla­kunnan­tuomari Karl Emil Lybecker. Aatsinki oli ilmoittanut Lybeckerille, että hän oli saanut edellisessä istunnossa esitetyn testa­mentin kauan sitten tilallinen Jakob Vegeliukselta, joka oli saanut asiakirjan haltuunsa testamentin valvontaa…

Aatsingin talokaupat, osa I

Kemijärven ja Kuolajärven käräjillä alkoi helmikuussa 1826 oikeuden­käynti, jonka aikana ehti tapahtua yhtä ja toista. Tuomio julis­tet­tiin kymme­nen vuotta myö­hemmin, ja silloinkin juttu alis­tet­tiin yhdeltä osal­taan vielä Vaa­san hovi­oikeuden ratkais­tavaksi. 1826 Kiista Sallansuun kylässä sijaitsevasta Aatsingin perintö­tilasta alkoi vuoden 1826…