Viktor Bruun syntyi 21.2.1862 Nastolassa Villähteen Yrjölässä lampuoti Kaarle Andersinpoika Bruunin ja Henrika Kaarlentyttären lapsista nuorimpana. Muut eloon jääneet lapset olivat Kaarle Kustaa, s. 1852, Maria, s. 1857, ja Vilhelmiina, s. 1859. Toiseksi vanhin, hänkin nimeltään Viktor, oli kuollut kaksivuotiaana…
Kaksi varhaisinta tunnettua esivanhempaani 1700-luvulta olivat sotilaita: Yrjö Yrjönpoika (Jöran Jöransson) Sundberg (s. 1701) ja Eric Brockman (s. noin 1697). Molemmat palvelivat Hämeen ja Uudenmaan rakuunarykmentissä. Sundberg oli Sajaniemen rakuuna ja Brockman rummunlyöjä, joka tuli Ruotsista isonvihan jälkeen vuonna 1721…
Tammikuussa 1849 Lopella pidetyssä meriekipaasin värväystilaisuudessa matruusinpestin otti muiden muassa Erik Juhonpoika Sahlstedt. Omasta mielestään hän värväytyi kuudeksi vuodeksi, mutta värväystodistuksen mukaan palvelusaika olikin kymmenen vuotta. Sahlstedt anoi maaherralta vapautusta palveluksesta väittäen, että hänet oli vilpillisesti ylipuhuttu ja että tilaisuudessa…
Suomen sodan veteraanien lukumäärää ja elinoloja alettiin selvittää 50 vuotta sodan jälkeen, ja sanomalehdissä julkaistiin uutisia eri puolilta maata löytyneistä sotavanhuksista. Vuonna 1858 perustettiin komitea keräämään varoja heidän auttamisekseen. Avustusta saaneiden luetteloita julkaisivat blogikirjoituksissa 16.9. ja 30.9. mainittujen lehtien lisäksi…
Kajaanin kruununvouti S. W. Nylander lähetti tammikuussa 1859 Oulun lääninkansliaan luettelon Kajaanin kihlakunnassa asuvista Suomen sodan veteraaneista. Sotkamossa veteraaneja oli kaksi: Johan Lukas ja Henrik Kärnä eli Leijon. Samat miehet on mainittu avustuksen saajina vielä Åbo Underrättelser -lehden vuonna 1864 julkaisemassa veteraaniluettossa.…
Mikkelin Wiikko-Sanomissa oli 6.3.1863 uutinen Mikkelin läänissä asuvista Suomen sodan veteraaneista: ”Meillä oli äskettäin tilaisuus nähdä sitä luetteloa, ku Turussa oleva veteraanitoimikunta on lähdettänyt täkäläiselle läänin hallitukselle. Tässä luettelossa on kahden ja kolmen ruplan lahjona jaettu 103 ruplaa seuraaville läänissä…
Vuonna 1830 perustetun Suomen meriekipaasin värvääjät kiertelivät lähinnä rannikkoseuduilla mutta myös Hämeessä etsien matruuseiksi halukkaita. Lähtijät olivat nuoria miehiä, yleensä renkejä ja käsityöläisten oppipoikia tai kisällejä, joita kiinnosti jännittävämpi ja paremmin palkattu pesti. Joidenkin elämäntilanne ehkä myös vaati poistumista kotipaikkakunnalta.…
Viipurissa ilmestyvässä Ilmarinen-lehdessä oli 14.7.1871 uutinen oudosta matkustajasta. Seuraavina päivinä uutista lainattiin myös lehdissä Wiborgs Tidning, Hufvudsstadsbladet, Åbo Underrättelser, Helsingfors Dagblad ja Tapio. Saman uutisen julkaisivat myös ruotsalaislehdet Nya Dagligt Allehanda, Kristianstadsbladet ja Filipstads Stads och Bergslags Tidning. Ilmarisen jutun otsikko…
Aiemmin on blogissa kerrottu Suomen sodassa 1808–1809 taistelleista Juho Färmistä ja Henrik Holstista, jotka sodan jälkeen elelivät torppareina. Kaikki eivät kotiin palanneet. Lopen kirkonarkistossa on säilynyt muutama rykmentin ilmoitus sodassa menehtyneiden miesten kohtaloista, ja sotilaiden perukirjoja tuolta ajalta on sekä…
Sotarovasti ja kirkkoherra Johan Heinricius kirjoitti toukokuussa 1821: Keisarillisen Suomen Jääkärirykmentin Kuopion pataljoonan kersantti ja pistooliseppä Petter Widell on tänne jätetyn todistuksen mukaan syntynyt Uudessakaarlepyyssä 29. lokakuuta 1794 ja hänen vaimonsa Maria Christina Hällström Porissa 7. syyskuuta vuonna 1799. Heidän…
