Avainsana sotilaat

Pataljoonan kesämarssi 1887, osa II

Jatkoa edelliseen kirjoitukseen. Pälkäneen ”leikkisodan” jälkeisenä aamuna, tiistaina 26. heinäkuuta, otettiin kantamukset selkään ja pakattiin muut tavarat kuormiin. Matka jatkui kohti Kangasalaa. Ensimmäinen levähdyspaikka oli Tiitolassa ja seuraava Kaivannossa, jossa vastaanotto oli juhlallinen sateisesta ja tuulisesta säästä huolimatta: Kaiwannossa –…

Pataljoonan kesämarssi 1887

Vuonna 1881 toimintansa aloittaneella 7. Hämeenlinnan tarkk’ampujapataljoonalla oli kesäisin tapana panna toimeen ”leikkisotia ja kenttäharjoituksia, jotta woitaisiin saada hiukkasen käsitystä sodankäynnistä”. Vuonna 1886 oli marssittu Janakkalaan ja Renkoon, ja heinäkuussa 1887 kohteeksi oli valittu Kangasala. Marssista kerrottiin Hämeen Sanomien elokuun…

Poliisikonstaapeli Viktor Bruun

Viktor Bruun syntyi 21.2.1862 Nastolassa Villähteen Yrjölässä lampuoti Kaarle Andersinpoika Bruunin ja Henrika Kaarlentyttären lapsista nuorimpana. Muut eloon jääneet lapset olivat Kaarle Kustaa, s. 1852, Maria, s. 1857, ja Vilhelmiina, s. 1859. Toiseksi vanhin, hänkin nimeltään Viktor, oli kuollut kaksivuotiaana…

Sotilaita ja sotilaiden vaimoja

Kaksi varhaisinta tunnettua esivanhempaani 1700-luvulta olivat sotilaita: Yrjö Yrjönpoika (Jöran Jöransson) Sundberg (s. 1701) ja Eric Brockman (s. noin 1697). Molemmat palvelivat Hämeen ja Uudenmaan rakuunarykmentissä. Sundberg oli Sajaniemen rakuuna ja Brockman rummunlyöjä, joka tuli Ruotsista isonvihan jälkeen vuonna 1721…

Värvätty vai ei?

Tammikuussa 1849 Lopella pidetyssä meriekipaasin värväystilaisuudessa matruu­sinpestin otti muiden muassa Erik Juhonpoika Sahlstedt. Omasta mielestään hän värväytyi kuudeksi vuodeksi, mutta värväystodistuksen mukaan palvelusaika olikin kymmenen vuotta. Sahlstedt anoi maaherralta vapautusta palveluksesta väittäen, että hänet oli vilpillisesti ylipuhuttu ja että tilaisuudessa…

Hämäläisiä sotavanhuksia

Suomen sodan veteraanien lukumäärää ja elinoloja alettiin selvittää 50 vuotta sodan jälkeen, ja sanomalehdissä julkaistiin uutisia eri puolilta maata löytyneistä sotavanhuksista. Vuonna 1858 perustettiin komitea keräämään varoja heidän auttamisekseen. Avustusta saaneiden luetteloita julkaisivat blogikirjoituksissa 16.9. ja 30.9. mainittujen lehtien lisäksi…

Kuriiri Johan Lukas

Kajaanin kruununvouti S. W. Nylander lähetti tammikuussa 1859 Oulun läänin­kansliaan luettelon Kajaanin kihla­kunnassa asuvista Suomen sodan vete­raa­neista. Sotka­mossa vete­raa­neja oli kaksi: Johan Lukas ja Henrik Kärnä eli Leijon. Samat miehet on mai­nittu avus­tuksen saa­jina vielä Åbo Under­rättelser -lehden vuonna 1864 julkaisemassa veteraani­luettossa.…

Snabb eli Sukkela

Mikkelin Wiikko-Sanomissa oli 6.3.1863 uutinen Mikke­lin lää­nissä asu­vista Suomen sodan vete­raa­neista: ”Meil­lä oli äsket­täin tilai­suus nähdä sitä luet­teloa, ku Turussa oleva vete­raani­toimi­kunta on lähdet­tänyt täkä­läi­selle läänin halli­tuk­selle. Tässä luet­te­lossa on kahden ja kolmen ruplan lah­jona jaettu 103 ruplaa seuraa­ville läänissä…

Lopelta meriekipaasiin

Vuonna 1830 perustetun Suomen meriekipaasin värvääjät kiertelivät lähinnä rannikkoseuduilla mutta myös Hämeessä etsien matruuseiksi halukkaita. Lähtijät olivat nuoria miehiä, yleensä renkejä ja käsityö­läisten oppipoikia tai kisällejä, joita kiinnosti jännittävämpi ja parem­min palkattu pesti. Joidenkin elämäntilanne ehkä myös vaati poistu­mista kotipaikkakunnalta.…

Outo vieras

Viipurissa ilmestyvässä Ilmarinen-lehdessä oli 14.7.1871 uutinen oudosta matkus­ta­jasta. Seuraa­vina päi­vinä uutista lainat­tiin myös leh­dissä Wi­borgs Tid­ning, Hufvuds­stads­bladet, Åbo Un­der­rättel­ser,  Hel­sing­fors Dag­blad ja Tapio. Sa­man uutisen julkai­sivat myös ruot­salais­lehdet Nya Dag­ligt Alle­handa, Kristian­stads­bladet ja Filip­stads Stads och Berg­slags Tid­ning. Ilmarisen jutun otsikko…