Benvikin neitoja tutkittaessa on tullut vastaan muitakin kutojia, jotka ovat saaneet huomattavan paljon Suomen talousseuran palkintoja kudonnaisistaan. Yksi heistä on huittislainen Maria Kristiina Krusberg. Maria Kristiina, myöhemmin rippikirjoissa Maija Stiina, syntyi 7.6.1805 Huittisten Kivirannassa pellavakankuri Johan Reinholdinpoika Krusbergin (s. 1739)…
Jo ennen kuin Sauvon kudontakoulun toiminta saatiin käyntiin, lähetettiin pitäjästä vuonna 1825 Talousseuralle näytteet ja palkintoanomukset kahdesta kudonnaisesta. Toinen oli Eva Björkfeltin valmistama 22 kyynärän kangas. Toisen kankaan, pituudeltaan 38 kyynärää, oli kutonut talollisen tytär Leena Kaisa Andersintytär Thomasbölestä itse…
Aiemmin tässä blogissa on kerrottu Suomen Talousseuran 1800-luvun alkupuolella jakamista huomionosoituksista. Palkinnonsaajien joukossa oli myös Sajaniemen uudistilallinen Matti Eerikinpoika Mattila, joka vuonna 1815 sai kullatun hopeapikarin palkinnoksi uudisraivauksestaan. Palvelusväelle jaettiin palkintoja pitkästä ja uskollisesta palveluksesta. Vuosisadan loppupuolella loppilainen palkinnonsaaja oli…
Lars Arnell syntyi ruotsalaiseen aatelissukuun vuonna 1781. Majuri Lars Arnellin ja vapaaherratar Sofia Elisabet von Rosenin perheeseen kuului kuusi vuosina 1775–1783 syntynyttä lasta, joista Lars oli ainoa poika. Lars oli vasta yhdeksänvuotias, kun isä kuoli 59-vuotiaana. Majuri-isän kuollessa hänen seuraaja-asiansa…
Carl Christian Böcker syntyi Vaasassa 24.5.1786. Hänen vanhempansa olivat Pohjanmaan salpietarikeittimöiden johtaja Petter Elias Böcker ja Anna Elisabeth Castin. Isä kuoli Carl Christianin ollessa viisivuotias. Kun poika oli kymmenvuotias, otti Vähäkyrön kirkkoherra Gabriel Rein hänet kasvatikseen. Vuonna 1801 Carl Christian…
Blogikirjoituksessa Tytöt pellavaoppiin kerrottiin pellavanjalostusopiston perustamisesta Benvikin kartanoon. Kartanon omistava J. V. Bladh ilmoitti maaliskuussa 1818 Talousseuralle, että koska Norlannista tulisi opettajia jo pääsiäisen tienoilla, olisi aika ruveta valitsemaan kouluun oppilaita. Kotiteollisuusvaliokunta piti kokouksen juuri ennen pääsiäistä ja päätti, että ensimmäiset…
Suomen Talousseurassa 1800-luvun alku ja autonomian ensi vuodet olivat hiljaiselon aikaa. Keskityttiin perunanviljelyn edistämiseen ja kansan rokottamiseen isorokkoa vastaan, palkintoja jaettiin eritoten maatalouden edistämisestä ja uskollisesta palveluksesta. Pellavanjalostus nousi seuran tärkeimpien kehityskohteiden joukkoon, kun pellavan- ja hampunviljelyn edistämiseen vuonna 1812…
Viime blogikirjoituksessa siteerattiin Turun Wiikko-Sanomissa lokakuussa 1820 julkaistua artikkelia, jossa oli maininta varta vasten tytöille perustetusta koulusta. Marraskuun alussa samana vuonna lehti antoikin lupaamaansa laveampaa tietoa: Sillä jo päälle 2 wuotta sitten on, Esiwallan toimen piteestä, Etelä-pohjanmaalle Närpöön pitäjähän rakettu sellainen…
Vanhan sanonnan mukaan aika tekee pellavasta kultaa! Nähtäväksi jää, päteekö väite vintiltä löytyneeseen pellavaani, joka oli siellä odottanut jatkojalostusta jo yhden sukupolven ajan. Ilahduttava löytö joka tapauksessa, ja antaa hyvän syyn kirjoittaa pellavasta enemmänkin, lähinnä naisten näkökulmasta. Pellavani on kasvanut…
