Koiviston ja Johanneksen käräjäkunnan vuoden 1861 talvikäräjät alkoivat Kaislahden yksittäistilalla Johanneksen pitäjässä 5.2. Lautamiehinä toimivat Abraham Juhonpoika Ilmasti Koiviston Makslahden kylästä, Paavo Tuomaanpoika Tikka Johanneksen Tikkalan kylästä, Sakari Joosepinpoika Samuli Koiviston Saarenpäästä, Yrjö Paavonpoika Mannonen Koiviston Mannolasta, Erkki Matinpoika Kesäläinen Johanneksen Hannukkalasta, Abraham Matinpoika Airikka Johanneksen Räihälästä ja Risto Matinpoika Ratia Koiviston Humaljoelta. Ensimmäisenä käräjäpäivänä esiin astui kaksi käsityöläistä, jotka hakivat käräjäkuntalaisten läsnä ollessa pääsyä Koiviston pitäjänkäsityöläiseksi.
Museoviraston kuvakokoelma. CC BY 4.0.
5 §, Anders Patanen
Räätälinkisälli Anders Andersinpoika Patanen esitti oikeudelle kirkkoherra Jakob Herman Sirénin 1.12.1860 antaman mainetodistuksen, josta kävi ilmi, että Anders oli syntynyt 20.4.1831, oli hyvämaineinen ja taisi kristinopin tyydyttävästi. Hakija esitti toisenkin, kirkkoherra Sirénin, kruununnimismies Oscar Cajanderin ja kestikievari Jeremias Armisen allekirjoittaman todistuksen, jonka mukaan Patanen oli tehnyt heille erinäisiä vaatteita ja oli onnistunut työssään tilaajien vaatimusten mukaisesti.
Seuraavaksi kuultiin paikalle saapuneita käräjäkuntalaisia, jotka vastustivat hakemusta yksimielisesti, koska hakija oli ylettömän perso väkeville juomille (vore begifven på omåttligt bruk af starka drycker). Patanen myönsi käräjäkuntalaisten huomautuksen aiheelliseksi mutta vakuutti luopuvansa tästedes juoppouden paheesta (vore sinnad härefter upphöra med dryckenskaps lasten).
Patasen vakuuttelu ei tuottanut tulosta. Juoppouden paheen lisäksi kantona kaskessa oli se, ettei hakija ollut osoittanut hallitsevansa räätälin ammatissa tarvittavia taitoja. Siitä syystä kihlakunnanoikeus ei katsonut voivansa kiinnittää hakemukseen asianmukaista huomiota (kan Härads Rätten ej fästa tillbörligt afseende å ansökningen).
6 §, Nikodemus Wahlqvist
Ulosoppinut nikkari (snickare utlärlingen) Nikodemus Matinpoika Wahlqvist esitti 18.2.1850 päivätyn todistuksen, jossa haminalainen nikkarimestari Carl Lundgrén vahvisti Wahlqvistin olleen oppivuotensa hänen opissaan. Hakija esitti myös pastori Karl Reinhold Bonsdorffin 25.1.1858 allekirjoittaman muuttotodistuksen, jonka mukaan hakija Wahlqvist oli syntynyt 25.1.1827, oli palvellut matruusina Suomen meriekipaasin toisessa komppaniassa sekä oli rehellinen, hyvämaineinen ja ehtoollisella käypä.
Pitäjäläiset vastustivat tätäkin hakemusta, koska hakija oli siinä määrin väkijuomien perään, ettei hän ollut kykenevä työntekoon. Kruununnimismies Martelin vahvisti tiedon, eikä hakijallakaan ollut vastaan sanomista. Niinpä tämäkin hakemus tuli kihlakunnanoikeudessa hylätyksi.
Keitä kisällit olivat?
Anders Andersinpoika Patasen taustan selvittely lähti aluksi väärille raiteille, sillä muuan Antti Antinpoika syntyi samana päivänä Sortavalan maaseurakunnassa. Sukunimi ei ollut sama, mutta kerrankos se käsityöläisellä vaihtui. Koiviston rippikirja 1856–1865 kuitenkin paljasti totuuden: räätälinkisällimme oli syntynyt Narvassa ja muuttanut Koivistolle Pietarista vuonna 1857. Pietarin suomalaisen Pyhän Marian seurakunnan rippikirjaan 1841–1850 Anders on merkitty räätälien joukkoon. Rippikirjatiedoista näkyy, että hän pääsi ripille Pietarissa vuonna 1849. Andersin vanhemmat olivat lukkoseppä Anders Matinpoika Patanen Uudeltakirkolta ja Anna Pekantytär Kyllönen Kuopiosta.
Nikodemus Matinpoika Wahlqvist syntyi Valkealan Oravalassa Hanskin torpassa Matti Pekanpojan ja Eeva Eliaksentyttären toisena poikana. Pari vuotta aikaisemmin vanhemmat olivat saaneet pojan, joka sai nimen Sylvester, ja kolme vuotta myöhemmin heille syntyi tytär Magdalena. Matin ensimmäinen vaimo Eeva Tuomaantytär oli kuollut toukokuussa 1823.
Lähteitä:
KA Mli Rannan tuomiokunta, C IIa:7 Koiviston ja Johanneksen varsinaisasiain pöytäkirjat 1861.
