Tulitikkuja lainaamassa?

Pöytäkirjan toimitti Porimestari Nysten.

§:12

Saapuvilla olevan Poliisipalvelia Jooseppi Leväisen ilmiannosta, lausui Kaupunginviskaali N. H. Aschan virkansa puolesta vastaan Tsen poikaa Pekka Ollinpoika Wäätästä, tilalta № 2, Ryönän kylässä Kuopion seurakuntaa, että vja tiistaina viime Helmik. 28 pnä oli humalassa häiritsenyt Leski Helena Keckman’in talossa tässä kaupungissa asuvia henkilöitä; jonka tähden syyttäjä nyt vjalle vaati edesvastausta juoppoudesta; antaen syyttäjä vjan maineesta Oikteen näin kuuluvan papinkirjan:
katso liite Wäätänen
minkä luettua vjata huudettiin, vaan ei tullut saapuville, vaikka hän oli tänne manattu viran-toimittajalta Kaupunginpalvelialta Henrik Törneblom’ilta Palovartia Antti Kettusen läsnä ollessa, kuten Törnblom nyt todisti; jonka merkittyä syyttäjä nimitti asiassa todistamaan Työmiehen Heikki Karhun ja naisen Anni Häkkisen, jotka huudossa tulivat saapuville ja valan tehtyä yhtäpitäväisesti kertoivat, että vja mainittuna päivänä iltayöstä oli tullut humalassa Keckman’in lesken taloon tässä kaupungissa. Tjat, joilla ei ollut mitään muuta lisäämistä, astuivat ulos, pyytäen päiväpalkkaa.

Sitte saivat asianosaiset astua ulos, siksi aikaa kun Oikeudessa, keskusteltua,

Määrättiin:

Wjan poisolon tähden jätetään asia syyttäjän ja ilmiantajan ajettavaksi maanantaina ensitulevan toukokuun 14. pnä kello 10. päivällä, jolloin vja olkoon haennan uhalla saapuv johon vja on omilla varoillansa noudettava, mistä syyttäjä huolta pitäköön; ja tahtoo R. Oikeus asiata päättäessä lausua tjilta vaadituista palkoista. Julistettiin.

[Raastuvanoikeuden istunto 14.5.1888:]

§:7.

Kun jatkettavaksi otettiin viime Maaliskuun 26. pnä 12.§: alla tutkittua, täksi päiväksi jäänyttä asiaa, jossa Kaupunginviskaali Niilo Henrik Aschan, virkansa puolesta ja Poliisikonstaapeli Jooseppi Leväsen ilmiannosta on juoppoudesta syyttänyt Tsen poikaa Pekka Ollinpoika Wäätästä, tilalta № 2 Ryönän kylässä Kuopion seurakuntaa, tulivat asianomaiset saapuville syyttäjä ja ilmiantaja molemmat itse sekä vja valtuutetun asianajajan, Kelloseppä Pekka Miettisen kautta.

Entisen pöytäkirjan luettua kuulusteltiin vjan asianajaja syytöksestä vaan kielti siinä olevan minkäänlaista perää enemmän kuin tjan Heikki Karhun ja Anni Häkkisen kertomuksissakaan, ja anoi vjan asianajaja asian näin ollen että kanne perättömänä kumottaisiin.

Syyttäjä ja ilmiantaja katsoivat puolestansa kanteen täydellisesti toteutetuksi ja vaativat asiata päätökseen, minkä merkittyä asialliset saivat astua ulos, siksi aikaa kun Oikeudessa, keskusteltua,

Päätettiin

Wastaajan kiistoa vastaan katsoo Raastuvan Oikeus täydellisesti toteutetuksi että vja mainitussa tilaisuudessa oli humalassa; minkä vuoksi R. Oikeus Keisarillisen asetuksen mukaan Toukokuun 30. päivältä 1859, koskeva muun muassa edesvastausta juopumuksesta ja juoppoudesta, tuomitsee vastaajata, jota jo yhden kerran tätä ennen on humaluudesta sakotettu, juoppoudesta toisen kerran vetämään sakkoa neljäkolmatta markkaa, jaettavaksi tasan ilmiantaja Leväsen ja Joensuun kaupungin köyhien välissä, tahi maksantovarojen puutteessa pidettäväksi kahdeksan päivää vankeudessa vedellä ja leivällä, minkä ohessa vastaaja velvoitetaan vaaditussa suhteessa suorittamaan todistajallensa Heikki Karhulle ja Anni Häkkiselle kummallekin puolitoista markkaa, johon mielisuosiollisen maksun puutteessa lisätään lunastus pöytäkirjan otteesta. Julistettiin.

§:8.

Talollisen poika Pekka Wäätänen, Ryönän kylästä Kuopion pitäjätä, on täksi päiväksi R. Oikeuteen manuuttanut Poliisikonstaapeli Jooseppi Leväsen, tästä kaupungista, ja kuin asiaa nyt tutkittavaksi otettiin, tulivat asianomaiset saapuville kja valtuutetun asianajajan Kelloseppä Pekka Miettisen kautta ja vja itse.

Kannettansa toimittaen lausui kjan asianajaja kjan viime Helmik. 28. pnä täällä kaupungissa aikoneensa mennä kortteeriinsa työmies Wille Myöhäsen luokse Leski Anna Stiina Kukkosen talossa, vaan ereyksissä männeen Leski Helena Keckmanin taloon, jossa vja ilman minkäänlaista syytä otti kjan kiinni ja vei kjan yöksi kaupungin vankilaan, mistä syystä kjan asianajaja nyt vaati vjalle laillista edesvastausta virkavirheestä ja vjan velvoittamista että palkitsemaan kjan kulungit jutussa.

Kanteesta kuultuna sanoi vastaaja kjan mainittuna yönä humalassa tulleen Leski Keckman’in taloon ja siellä jyskyttäneen ovia ja häiritsineen siinä asuvia ihmisiä, minkä vuoksi vja oli vienyt kjan humalaisena vankihuoneelle selviämään, ja kuin kja edellisen pykälän alla oli siitä syystä tuomittu toiskertaisesta juoppoudesta vetämään sakkoa neljäkolmatta markkaa, vja katsoi kjan edesvastausvaatimukseen ei olevan minkäänlaista perää; ja vaati vja siis ei ainoastaan kanteen kumoamista, mutta myös vjan langettamista edesvastaukseen  Oikeudenkäynnin väärin käyttämisestä.

Sitte saivat asianomaiset, jotka ainoastaan uudistivat entiset lauseensa, astua ulos, siksi aikaa kunnes Oikeudessa, keskusteltua,

Päätettiin:

Koska edellisen pykälän alla on selvästi toteutettu, että kantaja mainittuna yönä oli humalassa ja että häntä siitä syystä sanottuna yönä vietiin kaupunginvankilaan, niin ja kuin kja siis on rohennut väärin käyttää Oikeuden käymistä, ja vasten selkeitä perusteita ja parempata tietoaan kiukusta vetänyt vjan oikeuteen, R. Oikeus 1 §län nojassa Oikeudenkäymiskaaren 29. luvussa tuomitaan vjata Oikeudenkäynnin väärin käyttämisestä vetämään sakkoa kymmenen talaria eli yhdeksäntoista markkaa kaksikymmentä penniä Joensuun kaupungin vaivasten hyväksi tahi maksantovarojen puutteessa pidettäväksi kahdeksan päivää vankeudessa, kumminkaan ei vedellä ja leivällä. Julistettiin, ja annettiin täydellinen särkyosoitus.

Maiju Lassilan vuonna 1910 julkaistu kertomus Tulitikkuja lainaamassa (Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, Project Gutenberg) kuvailee Antti Ihalaisen ja Jussi Vatasen temmellystä ”Jojen kaapunnissa”. Tohmajärvellä syntynyt kirjailija epäilemättä tunsi hyvin Joensuun, kenties jopa sen raastuvan ja putkankin. Teoksen aihe lienee silkkaa mielikuvituksen tuotetta, mutta näköjään tarjolla olisi ollut vastaavia aitojakin tapauksia.

Lähde:
KA Jns Caa:32 Joensuun RO:n varsinaisasiain pöytäkirjat 1888 I.