Hedvig Simontytär, joka Benvikin opistossa ollessaan oli ottanut sukunimen Österlund, valmistui opettajattareksi ensimmäisten 21 oppilaan joukossa syksyllä 1821. Hän oli saanut hyvät arvostelut sekä käytännön töissä että teoriatiedoissa. Joulukuussa 1821 hän lähti kotimatkalle Hämeeseen samalla kuljetuksella Carolina Grönmarkin, Liisa Juhontyttären, Maria Lakan, Helena Syrénin, Maria Grönroosin, Leena Stiina Skottin, Christina Gestrinin ja Sofia Nordlundin kanssa.
Muuttaneiden luettelon mukaan Hedvig Österlund palasi Benvikistä kotipaikkaansa Kangasalan Vääksyn kylään. Hedvigin isä oli kuollut jo vuonna 1807, ja kotitaloa Nuortoa isännöi Hedvigin kotiinpaluun aikaan isäpuoli, kuhmalahtelainen Kustaa Kaarlenpoika. Kustaa oli tullut taloon lampuodiksi vuonna 1809. Vuosien 1822–23 aikana äiti, isäpuoli ja Hedvigin sisarukset muuttivat Kuhmalahdelle, missä isäpuolesta tuli Tapaalan lampuoti.
Rippikirjassa ei kotitalon sivulla ole Hedvigin muuttomerkintöjä. Sen sijaan hänet on merkitty pappilan piiaksi. Kangasalan kirkkoherra Abraham Liljenstrand oli perustanut paikkakunnalle kehruukoulun, ja Hedvigin merkintä pappilassa antaisi olettaa, että Hedvig olisi pestattu sen opettajattareksi. Opettajattaren titteliä ei hänellä kuitenkaan näy. Hedvig viipyi pappilassa kuusi vuotta vuoteen 1828, jolloin hän muutti Tampereelle. Muuttokirjassa Hedvigiä kutsutaan ”pappilan piiaksi”, ja työpaikka Tampereella oli piikana Finlaysonilla. Piian työtehtävät eivät rippikirjoista selviä.
Heinäkuussa 1831 Hedvig avioitui Finlaysonilla työskentelevän Gustaf Adolf Örlingin, s. 8.10.1804, kanssa. Miehen vanhemmat olivat porvari Lars Örling ja Anna Forsberg. Käytyään kolme vuotta pedagogiota Gustaf Adolf oli lähtenyt vanhemman veljensä Lars Reinholdin tavoin värjärinoppiin. Vihittäessä Gustaf Adolf Örling oli jo kisälli, mutta elämäntyönsä hän teki Finlaysonilla. Kirkonkirjoissa tittelinä on tehtaantyöläinen. Tampereen pedagogion matrikkelin mukaan Örling tuli tehtaan palvelukseen sen rakentamisvaiheessa puutavaran ostajaksi ja työskenteli jonkin aikaa karstausosastolla. Myöhemmin hän teki myyntimatkoja Itä-Suomeen ja aina Pietariin saakka. Viimeksi hänen sanotaan olleen karstausosaston päällysmies.
Hedvig, jonka sukunimenä käytetään Örlingiä, kuoli lavantautiin vähän ennen kuin täytti 46 vuotta, 24.2.1843. Hän jätti jälkeensä lesken lisäksi viisi lasta: pojat Gustaf Henrikin ja Lars Antonin sekä tyttäret Johanna Gustavan, Henrika Sofian ja Anna Loviisan. Perukirjasta päätellen Hedvig kehräsi ja kutoi, sillä jäämistö sisälsi esimerkiksi kangaspuut, loinpuut, kerinpuut ja kokonaista neljä rukkia – olisiko Hedvig toiminut kehruun opettajana? Tyttäretkin kun olivat äidin kuollessa kehrääjiksi aika nuoria.
Gustaf Adolf Örling avioitui Hedvigin kuoleman jälkeen vielä kahdesti. Toinen puoliso Albertina Isakintytär kuoli neljän vuoden avioliiton jälkeen. Tästä avioliitosta syntyi yksi poika. Kolmannen kerran Örling avioitui Maria Justina Nymanin kanssa, ja lapsia syntyi yhdeksän lisää. Gustaf Adolf Örling kuoli 8.12.1867.
Hedvigin lapset
Johanna Gustava syntyi 5.5.1832, jolloin Hedvig oli 35-vuotias. Johanna ei mennyt koskaan naimisiin. Hän oli ammatiltaan tehtaantyöläinen ja kuoli 66-vuotiaana 24.7.1898.
Henrika Sofia syntyi 9.6.1834. Hän aloitti työuransa Finlaysonin piikana. Joulukuussa 1859 Sofia vihittiin kelloseppä Harald Theodor Mansnerin kanssa. Pariskunta muutti Tammelan Kuhalan kylään, nykyiseen Forssaan. Tammelassa perheeseen syntyi neljä poikaa ja kolme tytärtä. Perhe muutti takaisin Tampereelle vuonna 1875, ja muuton jälkeen pariskunnalle syntyi vielä poika ja tytär. Esikoinen kuoli Tammelassa alle kaksivuotiaana, ja nuorin lapsi eli vain kaksivuotiaaksi. Kelloseppä Mansner kuoli Tampereella 27.2.1882.
Gustaf Henrik syntyi 19.1.1836. Hän oli työssä Finlaysonin paperitehtaalla, mistä muutti Vaasaan vuonna 1859. Sen jälkeen hän asui ainakin Porissa.
Anna Loviisa syntyi 24.8.1837. Hänen puolisonsa oli Israel Johaninpoika Enbom, s. 13.12.1835 Messukylässä. Israelin kummina oli muun muassa talollinen Israel Ärlig, joka oli Hatanpäässä asuneen Benvikin neidon Eeva Liisa Flyktmanin lanko. Israel Enbom oli ensin töissä Finlaysonilla, mutta toimi sitten Tampereen lukkarin ja urkurin sijaisena. Myöhemmin hän ryhtyi kauppiaaksi. Lapsia perheeseen syntyi yksitoista: viisi poikaa ja kuusi tytärtä. Loviisa jäi leskeksi Israel Enbomin kuoltua 12.9.1911.
Kuolleena syntynyt poikalapsi 6.4.1839.
Lars Anton syntyi 21.1.1841. Hänestä tuli ruokatavarakauppias. Lars Anton sai puolisonsa Gustava Mattssonin, s. 17.6.1846, kanssa neljä tytärtä ja kaksi poikaa. Vuonna 1926 Lars Anton täytti 85 vuotta, mistä oli pikku-uutinen myös Kauppalehdessä.
Hedvigin äidin vaiheet
Vuonna 1827 Hedvigin isäpuoli Kustaa Kaarlenpoika muutti Kalvolaan. Äiti Leena Matintytär jäi Kuhmalahdelle, samoin veljet Juho ja Kustaa sekä sisar Stiina. Äiti on merkitty samalle rippikirjan sivulle kuin torpparina ollut poika Juho, mutta hänen sanotaan pitkään oleskelleen muualla. Haudattujen luettelosta selviää hänen kohtalonsa: Leena Matintytär, Tapaalan entisen lampuodin vaimo, kerjäläinen, kuoli punatautiin 7.1.1835 Tampereella, jonne hänet myös haudattiin.
Lähteitä:
Innala, Aune ja Raevuori, Yrjö 1946: Tampereen vanhat alkeiskoulut. Tampereen historiallisen seuran julkaisuja VI. Tampere.
Laine, Katri 1949: Suomen talousseura pellavanjalostuksen elvyttäjänä 1797–1861. Helsinki: Suomen Maataloustieteellinen Seura.
ÅAB FHS, D XV B 4
KA Sta, Gs: 12
Tampereen RO, perukirjat 1812–43.
Kansalliskirjaston digitaalinen aineisto. Sanomalehdet. Linkit tekstissä.
