Oulun lääninhallituksen lääninkonttoriin saapui 9. tammikuuta 1783 immissioanomus. Mikko Eskelinpoika Korpela Limingan pitäjän Kempeleen kylästä haki asukasoikeutta Lievolan uudistilalle, joka sijaitsi Siikajoen pitäjän Paavolan kylässä. Korpela ilmoitti tehneensä kaupat kruunun uudistilan hallinnasta joulukuussa 1782. Entinen uudisasukas oli nykyinen Pyhäjoen komppanian sotilas Johan Pamp. Mikon takaajina olivat perintötalonpojat Samuel Tuohino ja Lars Koskela Kempeleestä.
Lääninkonttori lähetti anomuksen heti 9.1. kruununvouti Elias Bergbomille lausuntoa varten. Raahessa allekirjoitettu lausunto tuli lääninkonttoriin kesäkuun lopulla samana vuonna. Bergbom totesi saaneensa tietää, että nykyinen sotilas Pamp olikin luovuttanut Lievolan eli Kansanahon uudistilan hallinnan jo aikaisemmin. Johan Pamp, silloin vielä Lievonen, oli solminut sopimuksen talollisen vävyn Juho Jaakonpoika Nikkisen kanssa 16.1.1780. Nikkinen ei ollut voinut hakea immissiota, koska hän oli antanut Pampin vaimolle ja veljille luvan asua uudistilalla, kunnes Pamp pääsisi pois vankilasta ja muuttaisi sotilastorppaan Kalajoen pitäjään. Nikkinen oli kuitenkin pidättänyt itsellään oikeuden saada tila hallintaansa heti sen jälkeen. Tämän takia Nikkinen katsoi, että hänellä oli suurempi oikeus Kansanahon uudistilaan kuin myöhemmällä hakijalla. Kaiken tämän myös Pampin vaimo vahvisti.
 Johan Sakarinpoika Lievonen kuittaa saaneensa Juho Nikkiseltä loputkin kauppasummasta: 800 taaleria kuparirahaa eli 44 riikintaaleria 21 killinkiä ja neljä runstykkiä. Todistajat ovat Jakob ja Thomas Greus. Koko kauppasumma oli 1 800 taaleria kuparirahaa. |
Niin meni Mikolta Lievolan uudistila sivu suun. Juho Jaakonpoika Nikkinen sen sijaan asui perheineen Kansanahon uudistilalla vuoteen 1792 asti. Paavolaan Mikkokin päätyi, sillä hän muutti vuonna 1785 Satokankaan uudistilalle. Hänelle ja Liisa-vaimolle syntyi Kempeleessä ja Paavolassa kaikkiaan yhdeksän lasta, joista neljä kuoli pienenä. Vaimo kuoli huhtikuussa 1791, ja seuraavana vuonna Mikko muutti lastensa kanssa Iisalmen maaseurakuntaan. Komministeri Jacob Mannerström kirjoitti virkatodistukseen:
Uudisrakentaja ja leski Mikko Eskelinpoika Satokangas eli Korpela, syntynyt vuonna 1745, on käyttäytynyt muutoin kunniallisesti (hafwer eljest ährligen sig uppfört) mutta on kerran saanut tuomion yhdenpuolisesta huorinteosta. Hänellä on yksinkertaiset kristinopin tiedot, ja hän on esteetön avioliittoon, kun on pidetty perunkirjoitus hänen vaimovainajansa Liisa Matintyttären jälkeen, joka kuoli 17. huhtikuuta 1791. Mukana muuttavat poika Mikko 13/3 1782, poika Iisak 14/12 1783 ja poika Matti 3/4 1787, mikä täten todistetaan. Paavolassa 2. heinäkuuta 1792.
Seuraavana vuonna Mikolle ja uudelle vaimolle syntyi poika, josta kuulemme vielä.
Lähteitä:
KA Jns Iisalmen maaseurakunnan arkisto, Saapuneet virkatodistukset 1791–1799
KA Oulu Oulun lh lko, Anomusdiaarit 1783, Päätöstoisteet 1783, Anomusasiakirjat 1783.
