Pakko mennä naimisiin

Vähän yli 30-vuotias Heikki (Henrik) Juhonpoika ja kymmenen vuotta nuorempi Sesilia (Cecilia) Eerikintytär olivat palveluksessa Lopella Salon kartanossa, Sesilia piikana ja Heikki renkinä. Syyskuun 1. päivänä 1828 heille syntyi poikalapsi, joka sai nimekseen Aleksanteri. Pariskunta ei ollut naimisissa, mutta Heikki on mainittu lapsen isänä jo kastetiedoissa.

Lokakuun 12. päivänä Sesilia sai synninpäästön. Heikki sen sijaan ei joutunut kirkonmiesten puhutteluun. Voi olla, ettei Heikkiä Lopelta tavoitettukaan, sillä myöhemmin annetun todistuksen mukaan hän oli jo samana vuonna muuttanut Renkoon.

Kruununnimismies Otto Tammelander haastoi viran puolesta Sesilian ja Heikin käräjille vastaamaan salavuoteudesta. Asiaa päästiin käsittelemään talvikäräjillä 30.3.1829. Paikalle tulivat asianosaiset sekä todistajiksi haastetut sotilas Fredrik Hurt ja piika Maria Matintytär. Sesilia ja Heikki myönsivät salavuoteuden, mutta sanoivat, että lapsi oli saatettu alulle avioliittolupauksen alla. Siihen vedoten Sesilia vaati nyt Heikkiä täyttämään lupauksensa eli viemään hänet vihille. Heikki sanoi olevansa siihen valmis.

Voimassa olevan lain mukaan

Jos mies yhteyttä pitä morsiammens canssa; niin on se awiokäsky, joka pitää wihkimisellä päätettämän – –.

Koska salavuoteus oli tapahtunut avioliittolupauksen alla, oikeus päätti, ettei kumpaakaan osapuolta siitä sakoteta. Sen sijaan määrättiin naimisen kaaren 3 luvun 10 §:n ja pahanteon kaaren 54 luvun ensimmäisen pykälän nojalla, että Sesilian ja Heikin tulee asiaankuuluvien kuulutusten jälkeen mennä vihille. Molempien tuli myös pahanteon kaaren 53 luvun viidennen pykälän nojalla maksaa ”ajattomasta vuoteudesta” Lopen kirkonkassaan sakkoa kaksi taalaria eli 96 kopeekkaa hopeassa tai varojen puuttuessa korvata sakot kirkon hyväksi tehdyllä työllä. Kruununnimismiehen tuli katsoa, että vihkiminen tapahtuisi, ja puuttua asiaan, jos jompikumpi hangoittelisi vastaan.

Kun Heikki jätti Renkoon muuttokirjan vuoden 1830 joulukuussa, ei pariskuntaa vielä ollut vihitty ja Heikki oli saanut jo yhden varoituksen. Mies muutti palveluspaikkaa useaan otteeseen. Sesilia elätti poikansa itsellisenä piikana Salossa, Vojakkalassa ja Räyskälässä. Salon Antinniemessä hänelle syntyi 12.6.1834 tytär Justiina, jonka isäksi on merkitty ”lainalainen sulhanen Heikki Juhonpoika”.

Runsaan kymmenen vuoden kuluttua esikoisen syntymästä pariskunta saatiin vihdoin kristilliseen avioliittoon. Kappalainen Wilenius vihki heidät Lopen kirkossa 23.2.1840. Heikki oli silloin renkinä Rengon Nevilän Iso-Pukkilassa ja Sesilia oli itsellinen piika Räyskälässä. He eivät kuitenkaan koskaan muuttaneet yhteen. Heikki kuoli Nevilässä ”halvaukseen” heinäkuussa 1868 ja Sesilia ”vesitautiin” kirkonvaivaisena Räyskälän Pietilässä 21.12.1884.

Heikki ja Sesilia

Heikki Juhonpoika syntyi Janakkalassa 11.12.1795 ja muutti Lopelle vuonna 1809, kun hänen isästään Juho Eerikinpojasta tuli kirkonkylän Uotilan lampuoti. Isä kuoli vuonna 1814. Äiti Leena (Helena) Reinholdintytär asui sen jälkeen vanhempien poikiensa Juhon ja Iisakin luona Joentakana ja Hirvijärvellä. Hän kuoli 95-vuotiaana 1852.

Toukokuun viidentenä 1805 syntyneen Sesilian vanhemmat olivat Rengon Ahoisissa syntynyt Eerik Matinpoika Käck (1769–1836) ja räätälintytär Leena Sofia Antintytär (1768–1806) Topenolta. Eerik Matinpoika perheineen asui ensin Topenolla ja myöhemmin torpparina Salonkylässä. Lapsia oli seitsemän, joista viisi saavutti aikuisiän. Sukunimi Käck näkyy ensimmäisen kerran vuonna 1797 syntyneen Justiinan kastetiedoissa, ja rippikirjassa 1798–1804 Eerik on tykkimies, mutta sen enempää ei sotapalveluksesta ole selvinnyt.

Lapset

Heikin ja Sesilian poika Aleksanteri (1828–1889) meni suutarinoppiin. Hän otti sukunimen Nyqvist ja toimi Räyskälässä kyläsuutarina. Aleksanterilla oli puolisonsa Maria Stiina Iisakintyttären kanssa viisi lasta, joista aikuisiksi elivät Vilhelmiina, s. 1860, Amanda Kustaava, s.1864, ja Adolf, s. 1867.

Äiti Sesilia pyysi kuulutuksia tyttärelleen: Sesilia Pietilä itelinen Räygälästä Pytä jos Heer frovasti oli Nin hyvä ja tekis kulutuks Hänen Tytärens Justina ja Aukstin Temper Ruotin kylän Trengi kansa Sesilian pynön ja Lupauxen kauta. Anetu se 4 päivä huhti kuuta v 1861. Torista Gustaf Terenius. KA (DA) Lopen srk Perukirjat 1848–1865. (Sisältää myös avioliittolupia).

Justiina Heikintytär avioitui vuonna 1861 Hunsalan Ruotsinkylän rengin Juho August Stenbergin (1835–1896) kanssa. Ilmeisesti Aukustia kutsumanimenään käyttänyt puoliso oli muonatorpparina Salonkylässä, Vojakkalassa ja Räyskä­lässä. Lapsia syntyi seitsemän, joista viisi eli aikuisiksi.

Lähteitä:

KA Hml Lopen seurakunnan arkisto, V: 2 Muut asiakirjat. Käräjäpöytäkirjan otteet.

Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 laki. Agricolaverkko.

SSHY. Jäsensivut.