Räätäli Nygrén

Esimerkkinä Lopella vuonna 1861 tilastoiduista räätäleistä on Vojakkalassa elämäntyönsä tehnyt Antti Nygrén, isoisäni isän serkku.

Maaliskuun 27. päivänä vuonna 1826 syntynyt Antti on kastetiedoissa ilmoitettu Anders Gabriel Hindermanin pojaksi. Hän syntyi piika Eeva Liisa Enin aviottomana lapsena Topenon Ali-Heikkilässä, ja hänen kummeinaan olivat talon isäntä Kustaa Heikinpoika ja emäntä Anna Maija Antintytär. Eeva Liisa Enillä oli Hindermanin kanssa myös Anttia kaksi vuotta vanhempi pienenä kuollut tytär, mutta pariskunta ei koskaan mennyt naimisiin. Vuonna 1828 Eeva Liisa avioitui Erik Juhonpoika Hillbergin kanssa, ja Anttia alettiin rippikirjoissa kutsua Anders Erikinpoika Hillbergiksi. Antille syntyi kolme velipuolta, Juho, Joonas ja Erkki (Erik), sekä sisarpuoli Maria Helena, joka kuoli pienenä.

Kuusitoistavuotiaana vuonna 1842 Antti pääsi räätäli Kustaa Nymanin oppipojaksi Ourajoelle. Sieltä hän siirtyi viiden vuoden jälkeen Josef Nyforsin oppilaaksi Vojakkalaan. Antti otti käyttöön Nygrén-nimen, ja vuoden 1848 syyskäräjillä hän anoi pääsyä pitäjänräätäliksi. Josef Nyforsin antamasta todistuksesta kävi ilmi, että Antti Nygrén oli saavuttanut vaaditun ammattitaidon ja oli vapaa Nyforsin palveluksesta. Hänet tiedettiin hyvämaineiseksi, joten kihlakunnanoikeus antoi puoltolauseen, minkä jälkeen Antin tuli anoa lupa lääninhallitukselta.

Valtakirjan vahvisti maaherra Otto Rehbinder 28.11.1848. Lunastusmaksu ja leimaverot olivat yhteensä yksi rupla 16 kopeekkaa hopeassa. Luvan saamisesta kuulutettiin Lopen kirkossa 4.2.1849. Pyytäessään eroa pitäjänräätälin toimesta Antti Nygrén palautti valtakirjan lääninkansliaan. KA Hml Hämeen lka, Ad: 42 1869 89/342.

Vojakkalan edellinen räätäli Josef Nyfors ryhtyi torppariksi, ja Antti Nygrénistä tuli hänen seuraajansa. Vuoden 1849 talvikäräjillä Nygrén anoi lupaa ottaa oppipojan, eikä kihlakunnanoikeudella ollut mitään sitä vastaan.

Vojakkalan Pekkalan syytingillä ollut vanhaemäntä Leena Erikintytär antoi tyttärelleen Eeva Liisalle naimaluvan. ”Naimisen aikomus. Gratari Anters nykreini aiko yhteyntyä minun tyttäreni Evalisa Erikin tyttären kansa nin minä Lena Erikin tytär annan luva syttinki Pekkalan talosta voiakkalan kylästä 15 p tammikuta 1863”. Naimaluvan todisti Josef Nyfors ja sen kirjoitti Emmanuel Ollikkala.

Antti Nygrén oli naimisiin mennessään jo lähes 37-vuotias. Pari vuotta nuorempi morsian oli Vojakkalan Pekkalan tytär, Eeva Liisa Erikintytär. Pariskunta vihittiin 5.2.1863, ja esikoinen Mariaana syntyi 26.4.1863. Toinen tytär Eulaalia näki päivänvalon 9.5.1867. Nuorin lapsi, vuonna 1872 syntynyt Alfred, menehtyi ”halvaukseen” yksivuotiaana.

Marraskuussa 1869 Antti Nygrén anoi eroa oltuaan pitäjänräätälinä 20 vuotta. Räätälintöiden loputtua perheen elanto tuli Antin ja Eeva Liisan vuokramaalle rakentamasta Ahola-nimisestä torpasta. Antti kuoli ”kihti- ja leinitautiin” jo 51-vuotiaana 11.5.1877. Ehkä kuolemaksi koitunut tauti oli vaikuttanut Antin varhaiseen luopumiseen räätälin ammatista.

Perunkirjoitus pidettiin elokuun 11. päivänä. Perheen asuinrakennus käsitti tuvan, porstuan ja kamarin, ja sen arvoksi merkittiin 20 markkaa. Muita rakennuksia olivat piahto (navetta) ja lato. Navetassa oli kolme lypsylehmää, härkämulli ja kaksi lammasta.

Asunnon kalustuksena oli kaksi sänkyä, kaappi, kaksi pöytää, neljä karmistuolia ja keinutuoli sekä seinäkello. Taloustavaroita luetellaan muun muassa taikinatiinu ja -kaukalo, tantloora ja arkku, saaveja, pyttyjä, kivivateja, kaksi kaljatynnyriä ja kiulu sekä kaksi pataa ja paistinpannu. Lisäksi taloudessa oli kahvipannu, kahvimylly ja ”poltin” (kahviprännäri), tarjotin, kaksi paria kahvikuppeja, nekka, kuusi posliinilautasta ja läkkituoppi. Emännällä oli rukki ja kangaspuut tykötarpeineen. Räätälin työstä muistona olivat rässirauta ja sakset.

”Rautakaluja” perukirjassa luetellaan tavanomaiset kirveet, kuokat, talikot, viikatteet ja sirpit. ”Makaus- ja käyntövaatteita” -otsikon alla ovat

täkki ja vällyt, 4 tyynyä, 3 raitia, pöytätuuki, 2 hantuukia, 2 topattua takkia ja 2ret housut, 1 suvi takki ja housut, 2 nahaat ja 1ret puolivilla housut, 3 liivit ja 2 lakkia, 2 villaliinaa ja 2 maniskaa (irtokaulusta), 1 ihokainen ja 1ret kalsonkit, 1 nestuki, 1 saappaat, 1 sukat, 2 kintaat, kahdeksan paitaa

Kirjoja oli 10 pennin edestä, ja lesken sänky- ja käyttövaatteet arvioitiin 20 markan arvoisiksi. Koko pesän arvo oli runsaat 180 markkaa. Vähennyksinä olivat vaivaistenosa, ”maahanpanijaiskusti leskelle 20 markkaa, sairaanhoidosta leskelle 15 viikon edestä 2 markkaa viikolta eli 30 markkaa” sekä arviomiesten palkkio ja ”oikeusvirastolle” maksetut 80 penniä.

Leski Eeva Liisa solmi vuonna 1878 uuden avioliiton 26 vuotta nuoremman Kustaa Kustaanpojan kanssa. Kuollessaan maaliskuussa 1908 Eeva Liisa oli 80-vuotias.

Tytär Mariaana avioitui vuonna 1886 Kaarle Leanderin kanssa. Leanderit asuivat Suonpään torpassa Eerolan mailla. Mariaana kuoli 74-vuotiaana. Nuorempi tytär Eulaalia oli kolme kertaa naimisissa. Ensimmäinen avioliitto Kaarle Kaarlenpoika Kallelan kanssa päättyi miehen kuoltua keuhkokuumeeseen vajaan vuoden kuluttua vihkimisestä. Toinen puoliso Oskari Mäkelä menehtyi munuaistautiin kolmen vuoden avioliiton jälkeen. Kolmannen avioliiton Eulaalia solmi Jooseppi Suomisen kanssa. Liitto kesti 52 vuotta, mutta kolmaskin puoliso kuoli ennen Eulaaliaa, joka eli 94-vuotiaaksi. Kummallakaan Nygrénin tyttärellä ei ollut lapsia lukuun ottamatta Eulaalian ennen avioliittoa kuolleena syntynyttä poikaa, mutta molemmilla oli kasvattilapsia.

Lähteitä:
KA Uusi astia Janakkalan tk:n varsinaisas. pöytäkirjat. Lopen syyskäräjät 1848.
KA Hml Hämeen lka, Ad: 42 1869 89/342.
KA Hml Janakkalan tk, Ec1: 4, Lopen perukirjat 1876–1885.
SSHY. Jäsensivut. Lopen srk, haudattujen luettelo 1893–1910.
Kansallisarkiston digitaaliset aineistot. Lopen Lehti 4.8.1937. Linkki tekstissä.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *