Tanskalainen Hans Petersen perusti vuonna 1889 Ruotsissa naistenlehden, jonka nimeksi tuli Svensk Dam-Tidning. Vielä nytkin ilmestyvän lehden nimi on nykymuodossa Svensk Damtidning tai lyhennettynä Svensk Dam.
Selailen aina silloin tällöin kirjastooni päätynyttä vuoden 1901 vuosikertaa, jonka alkuperäinen omistaja oli Tyyne tai Tyyni Kurki Joensuusta. Tänä kesänä olen lueskellut lähinnä lehden Brevlåda-palstaa (Kirjelaatikko), johon lukijat lähettivät kysymyksiä ja kommentteja ja varsinkin tarjosivat runoja, muita tekstejä ja piirustuksia. Toimituksen vastaukset vaikuttavat paikoin varsin suorasukaisilta. Tässä muutamia esimerkkejä, pääosin suomennettuina. Alussa on yhden tai useamman lähettäjän nimimerkki ja sen perässä vastaus tai arvio.
- Ethel. Kiitos. Tulee käyttöön.
- Karin-täti. Suurkiitos huomaavaisuudesta.
- M-a L. Pikku runo tuli liian myöhään joulua ajatellen, joten se meni hukkaan. Kiitos ystävällisistä kiitoksen sanoistanne.
- Dalalös. ”Miksi on lehti kääntynny?” te runoilette! Jos haluatte hyvää tarkoittavan neuvon, opetelkaa kirjoittamaan ruotsia, ennen kuin ryhdytte ”kirjailijaksi”.
- Annette, Gustaf H-rt, Lily. Paperikori nielaisi armottomasti kaiken tämän nyyhkyrunouden.
- T. D-m. Lehtemme rajallisen tilan takia meillä ei ole paljon tilaa runoudelle. Siksi joudumme kieltäytymään tarjouksestanne. Ilmoittakaa, mihin lähetämme käsikirjoituksen.
- S. S. Koska olette aivan aloittelija, teidän tuskin kannattaa nähdä vaivaa.
- ”Töllin poika”. Tehän olette ynseämpi kriitikko kuin me, koska olette melkein tuominnut runonne jo ennen sen lähettämistä. Meihin se teki hyvän vaikutuksen ja julkaisemme sen mielihyvin. Olette valinnut tärkeän aiheen, jota kuitenkin käsitellään harvoin. – Kiitos!
- Opettaja Molasta. Kiitos, mutta olimme jo laatineet vastauksen, kun kirjeenne saapui.
- G. Kysytte, ”käykö” lähettämänne runo. Voi sentään, sen ”käynti” on valitettavasti hyvin ”ontuvaa”, joten se ”nilkuttaa” suoraa päätä paperikoriin.
- K. C., M. J., M-n., Olof, D-a., Gösta G., Svea ym. Voi te värssyjä vääntävä väki, me hukumme ”runouteen”.
- ”Nuori runoilija”. Kirjoitatte: ”Minulla on kokoelmassani suuri varasto runoja. Yhtäkään niistä ei ole vielä julkaistu painettuna, mutta Svensk Dam-Tidning niittäisi ikuista mainetta, jos se olisi ensimmäinen, joka auttaisi julki kynäni tuotoksia. Siksi lähetän nyt näytteen…”
Vastaus: ”Ikuinen maine” voi toki houkutella, muttemme lankea kiusaukseen. Haluamme kuitenkin ”auttaa julki” näytteenne, mutta vain sillä ehdolla, ettette lähetä meille ”suurta varastoanne”
Min själ är af kärlek full,
Jag tror på dig som på gull,
Ty du lofvade mig och sad’:
”Jag är din, så nöjd och glad.”
Du är min blomma dyr,
Dit jag som en fjäril styr
Och susar lätt som en vind
Till din honungssöta kind.
Du lyser mig som en sol,
Likt stjärnan, som lyste ifjol;
Din blick mig värmer mer
Än tusen solar och fler. - N-er. Koska ette liittänyt mukaan osoitetta ettekä palautuspostimaksua, opuksenne päätyi paperikoriin.
- Pirre. Erilainen syysrunoilija. Voi Pirre, Pirre, meidän syysrunoilijamme teilaavat teidät. He sanovat, että teette riimejä ilman runomittaa ja järkeä.
Tässä Pirren syysruno, jonka toimitus julkaisi vastauksessaan:
Hvad gör det att rägnet skvalar
Därute i bärg och dalar
Och hösten våldsamt talar,
Så det ekar i skogens salar –
Hvad gör det mej ändå,
Jag har en bra stuga för två
Och där kan man riktig må
När man har mat och ved, ”you know”!
Och sen må poeterna rysa,
Och göra höstvärs som halta och frysa
För att de själfva må lysa,
Jag bara ler och står stolt och rak
För jag har allt mitt under tak.
Edellä mainitun Töllin pojan runo ”Maaseudulla asuville alakoulun opettajattarille” julkaistiin 15.2.1901. Kaksi viikkoa myöhemmin lehdessä julkaistiin ”Töllin tyttären” kirje Töllin pojalle:
En voi selittää tunteita, joiden valtaan jouduin, kun luin Teidän runonne. Ollen yksi niistä, joille lausuitte tervehdyksenne, olen oppinut taistelemaan ja kärsimään yksin, väheksyttynä, mikä monasti tuntuu enemmän kuin raskaalta.
Opettajatar on ihminen niin kuin muutkin ja kaipaa hellyyttä ja myötätuntoa. Siksi Teidän tervehdyksenne oli kuin ihanan lempeä kehtolaulu. On siis niitäkin, jotka ymmärtävät meidän osaamme vaivalloisessa työssämme. Ota vastaan kiitokseni, sinä töllin poika!
Kiinnostaisi tietää, kuka on lehden vuosikerran omistanut Tyyne tai Tyyni Kurki Joensuusta. Minulla on hänestä aavistus muttei vielä sen enempää. Tietääkö joku enemmän?
Lähde:
Svensk Dam-Tidning, vuoden 1901 vuosikerta.
