Poliisikonstaapeli Viktor Bruun Asikkalan Kalkkisista piti 1900-luvun alussa muistikirjaa, jonne hän merkitsi tietoja perityistä maksuista, kuulusteluista ja muista ammattiinsa liittyvistä asioista.
Viimeisellä sivulla on otsikoimaton resepti:
200 gra hienoa sokeria
200 gr rinta ” ”
1 Tuoppi vaarinkaljaa
½ tuoppia viinaa
Keitetään tiiviin kannan alla kunnes jää jälelle 1 tuoppi.
(1 tuoppi = 1,3 l).
Keitoksen käyttötarkoitus ei reseptistä selviä. Kysyin huvin vuoksi tekoälyltä, mitä aineksista syntyisi, ja ChatGPT antoi hieman erilaisia vastauksia riippuen siitä, miten kysymys oli muotoiltu. Seuraava versio tuntuu uskottavalta:
Tuosta syntyy inkiväärilikööri – käytännössä vahva inkivääriviina/inkivääriuute. Perinteisesti sitä on kutsuttu myös inkivääriryypyksi tai inkivääripaukuksi. Keittäminen tiiviin kannen alla tiivistää sokerin, inkiväärin ja alkoholin yhdeksi tuopilliseksi hyvin voimakasta, makeanpolttavaa juomaa, jota on käytetty mm. flunssalääkkeenä tai ryyppynä.
Pitäisiköhän reseptiä kokeilla, jos flunssa iskee?
Lähteet:
Viktor Bruunin (1862–1917) muistikirja 1911. Sukuarkisto.
ChatGPT.
