Tiedonhaluinen mies
Tiedonhaluinen mies elää Kemin Alapaakkolassa. Waikka mies on kunnan elätti, joten hän siis on waraton, on hän hankkinut kumminkin itselleen niin suuren kirjaston, että sen rahallinen arwo on noin 700 markkaa. Aiwan äskettäin tuli miehelle uusia kirjoja noin 150 markan arwosta. Että mies todella on kirjastoaan käyttänyt huomaa heti, jos waan hänen kanssaan pakinoihin ryhtyy. — Olisipa siinä hywä esimerkki monelle tietoja ja kirjallisuutta hyleksiwälle henkilölle, esimerkkiä siitäkin, että wähäwaraisempikin woi hankkia itselleen kirjallisututa, jos waan on halua, waikkakin niin usein kuulee walitettawan, että ei ole waraa hankkia kirjoja eikä tilata sanomalehtiä.
Perä-Pohjolainen 28.3.1903, s. 2
Tämän uutisen julkaisivat kevään 1903 mittaan monet muutkin lehdet, ainakin Louhi, Päivälehti, Uusi Suometar, Uusi Aura, Hämetär, Kansan Lehti, Keski-Suomi, Kokkola, Turun Lehti, Vaasa, Hämeen Sanomat, Salmetar ja Amerikan Suometar.
Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimen mukaan vuoden 1903 rahamäärää 700 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2025 oli 3 973,50 euroa. 150 markkaa oli saman lähteen mukaan vuonna 2025 arvoltaan 851,46 euroa.
Rahamuseon rahanarvolaskurin mukaan vuoden 1903 seitsemääsataa markkaa vastasi vuonna 2026 noin 3 800 euroa. Oheiseen kuvaan on merkitty myös muutamia hintoja vuosilta 1903 ja 2026.
Vakuuttava neuvo
Wakuuttakaa hewosenne! Wiime lauwantaina kuoli eräältä talolliselta Kemin Alapaakkolassa tammahewonen, josta omistajalle tuli, paitsi hewosen puutetta, wähintään 700 markan wahinko. Hewonen on ollut terwe, ainoastaan edellisenä päiwänä oli metsästä palatessa näyttänyt wähän sairaalta, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että olisi tietty heti lähteä eläinlääkäriltä apua hakemaan. — Siinäkin huomautus kotieläinten omistajille wakuuttamaan elukkansa.
Perä-Pohjolainen 23.1.1902, s. 3
Ei kiirettä
Unohtunut tilintarkastus, wai minä woi pitää sellaista wiiwyttelemistä, jota tilintarkastajat owat osottaneet Alapaakkolan kansakoulun wiime wuotiselle isännöitsijälle? Onhan se wirheellinen tili jo korjattu ja sen wuoksi olisi hywä jouduttaa sen tarkastusta, että nykyinen isännöitsijä saisi kassakirjan. Joutawaahan on ostaa uutta, kun entinenkin wielä woi täyttää tarkoituksensa. Ja eihän tarwitsisi pistellä tuloja ja menoja paperilappusiin, jotka woiwat joutua kadoksiin, ja tuleehan siitä kuitenkin kaksinkertainen työ. Woi olemmeko me täällä Alapaakkolassa niin paljon jälessä, ettei meille tarwitse tiliäkään samana wuotena tarkastaa, kysyy odottamaan
Kyllästynyt.
Perä-Pohjolainen 5.11.1901, s. 4
Sitkeä hevonen
Sitkeä hewonen warmaankin oli eräällä miehellä Kemin Alapaakkolassa. Hewonen oli jo hänelle tullessaan wanha ja hänellä on se ollut yhtämyötään 20 wuotta ja ollut kesät talwet rahdinwedossa, keskimäärin wienyt noin 40 rahtikuormaa wuodessa Kemistä Rowaniemelle. Nyt wanhus rauhallisesti kuoli omien seiniensä sisällä. Olisikohan wieläkään tuota wiimeistä temppua tehnyt, waan kun yritettiin wieläkin saada rahtikuorma wietäwäksi Rowaniemelle eikä onnistuttu saamaan, niin päätti erota tyhjäntoimittajan wirasta ja muuttaa paremmille laitumille.
Nurkkatanssikiihko
Nurkkatanssikiihko on Kemin Alapaakkolassa ruwennut laimenemaan. Onpa käynyt jo niinkin, että kun on ilmoitettu nurkkatanssit pidettäwäksi, niin ei ole saapunut tanssihaluisia sen wertaa, että olisi kannattanut näitä ”rynttybaaleja” pitää, waan tanssien puuhaaja on saanut pitkän nenän. Hänen warustuksensa owat menneet hukkaan, monien kymmenien markkojen edestä ostamaansa wirwokkeet owat jääneet myymättä. Suurin ansio ttästä tulee paikkakunnan nuorisoseuralle, joka on ryhtynyt toimimaan nurkkatanssien poistamiseksi paikkakunnallaan ja tullutkin jo werrattain lyhyellä ajalla hywiin tuloksiin. Seura on ruwennut hommaamaan ohjelmallisia iltamia samoiksi ajoiksi, kun on kuultu puuhattawan nurkkatansseja, sekä koittanut kaikin puolin tarjota nuorisolle parempaa ajankuluketta. Onnellista jatkoa nuorisoseuran hywille harrastuksille eteeenkinpäin! Ja intoa sen jäsenille työskentelemään uutterasti kaikenlaisten paheitten poistamiseksi paikkakunnalta ja nuorison keskuudesta!
Perä-Pohjolainen 15.8.1903, s. 2
Tapainturmelusta
Surkea perheenäiti on eräässä talossa Alapaakkolassa Kemijoen länsipuolella. Wiime kuun alkupuolella, kun laestadiolaiset pitiwät seurojaan talossa, laittoi tämä emäntä tanssit talon toiselle puolelle ja joi itsensä päihinsi. Seuraawana aamuna sai hän sitten talossa yötä olleilta laestadiolaissaarnaajilta synninpäästön. Tämä synninpäästö olisi tämän kirjoittajan mielestä piakkoin uudistettawa, sillä wiime wiikolla oli eukko taas juowuksissa ja tappelussa miehensä kanssa. Tietäähän sen, millainen elämä silloin on talossa ja minkälaisen kaswatuksen semmoisessa kodissa saawat lapset, joita siinä on useita alaikäisiä. Heidän kohtalonsa on todellakin säälittäwä.
Perä-Pohjolainen 3.5.1900, s. 2
Kurkku poikki
Wiina teettää jos jotakin, kuten joku aika sitten Kemin Alapaakkolassa pani erään Oulusta kotoisin olewan miehen leikkaamaan puukolla kurkkunsa poikki. Mies rupesi illalla nukkumaan, mutta hyppäsi noin puolen tunnin kuluttua pystyyn, puukko kädessä, kirosi ja sanoi: ”Äijä sanoo: leikkaa kurkkusi”. Samalla leikkasi hän kurkkuaan puukolla. Asunnon omistaja tarttui mieheen kiinni, ettei hän saanut jatkaa leikkaustaan, ompeli ja sitoi haawan sekä toimitti miehen waimonsa luokse Ouluun. — Semmoista se wiina-äijä teettää, kun sen waltaan antautuu.
Lähteitä:
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Perä-Pohjolainen. Linkit tekstissä.
