Langokset Liperissä

Eric Johan Collan

Eric Johan Collan syntyi Mikkelissä 5. helmikuuta 1750 lippumies Anders Collanin ja Anna Hokka­sen perhee­seen. Andersin vanhem­mat olivat Ranta­salmen kappa­lainen Eric Claesin­poika Col­lanus ja Magdalena Andersin­tytär Heinricius. Eric Johan meni vuonna 1765 Ranta­salmen trivi­aali­kou­luun. Kesä­kuussa 1769 alle­kirjoitetussa oppilas­luettelossa todetaan, miten kukin oppi­las on edistynyt kahden viime luku­kauden aikana. Eric Johan oli edistynyt laskennossa mutta ollut koko jälkim­mäisen luku­kauden poissa. Pari vuotta nuorempi veli Claes Henrik, joka oli tullut kou­luun vuonna 1766, oli lukenut moneen kertaan Lutherin kate­kis­muksen ja Svebi­liuksen seli­tykset ja aloit­tanut laskennon opettelun. 

Vuonna 1776 Eric Johan värväytyi kuudeksi vuodeksi Savon jääkäri­joukkoon. Syys­kuussa 1778 pidetyssä katsel­muksessa Ranta­salmen komppa­niassa on nume­rolla 26 naima­ton korp­raali Eric Johan Collan. Iäksi sanotaan 22 vuotta ja pituu­deksi viisi jalkaa kuusi tuumaa. Vuoden 1782 katsel­muksessa hänen tilallaan oli toinen mies, Carl Johan Neiglick. 

Liperiin

Joskus 1790-luvun alkupuoliskolla Eric Johan Collan päätyi Liperiin. Hänellä ei ollut mukanaan papin­todistusta, eikä hän käynyt kertaakaan kinke­reillä eikä ilmoittau­tunut ehtoolli­selle. Hän asettui asu­maan Sysmän kylään, josta hän hankki itselleen jonkin tilan­osan (förskaffat sig någon hemmansdel uti Sysmä by). Talvella 1795 Eric Johan kävi entisessä koti­pitäjässään Ranta­salmella ja kyläili lankonsa Georg Lantinin luona. Hän houkut­teli lankoakin muutta­maan Lipe­riin ja ryhtymään yhtiö­mieheksi. Jonkin aikaa harkit­tuaan entinen trumpetin­soittaja Lantin lähtikin Lipe­riin. Vaimonsa Maria Collanin hän jätti Ranta­salmelle. Lantin oli Liperissä heinän­teko­aikaan asti ja palasi sen jälkeen Ranta­salmelle hoita­maan erinäisiä asioita. Tammikuun lopussa 1796 hän lähti taas Liperiin, tälläkin kertaa ilman vaimoa, ja aikoi jatkaa yhtiö­­miehenä samalla tilan­osalla, jolla Eric Johankin asui. Lankomies oli kuitenkin tullut toisiin aatok­siin eikä kaivannut enää yhtiö­miestä. Lantinin ei auttanut kuin palata Ranta­salmelle. 

Sydämistynyt Lantin haastoi lankonsa vuoden 1796 talvikäräjille ja vaati korvauksia Liperiin tuomastaan omai­suudesta ja Collanin puolesta suoritta­mistaan maksuista. Liperin kihla­kunnan­oikeus valitsi välin­selvitystä varten selvitys­mieheksi Johan Bernsténin. Selvityksen tiimoilta Lantin matkusti lokakuussa taas Liperiin ja kävi välillä käräjä­asioissa Ilo­mantsissakin, sillä häneltä oli varastettu tavaraa Liperin talvi­markkinoilla ja varkaudesta epäiltiin kahta Ilomantsissa oleske­levaa miestä. Tämän jälkeen Lantinin tarkoi­tuksena oli lähteä Ranta­salmelle, mutta kelirikon takia hän päätti lykätä koti­pitäjään lähtöä kevääseen ja valitsi oleskelupaikakseen (nykyään Outokumpuun kuuluvan) Sysmän kylän, jonka hän tunsi parhai­ten. Hän saapui Sysmään marras­kuun puoli­välissä ja oles­keli siellä talossa jos toisessakin. 

Marraskuun 27. päivänä Lantinin ja Collanin välillä päästiin sovin­toon: viimeksi mainittu lupasi muiden pienehköjen korvausten lisäksi maksaa Lantinille rahassa yhden riikin­taalarin 32 killinkiä. Collan kuitenkin pyörsi lupauksensa eikä korvannut mitään. Lanko­miehen hävyttömyys katke­roitti Lantinin miel­tä siinä määrin, että hän päätti kostaa kärsi­mänsä vää­ryyden.

Kohtalokas kyläreissu

Joulukuun 2. päivän iltana Georg Lantin lähti silloisesta majapaikastaan Juho Partasen luota (Sysmä 2). Hän meni ensin Sakari Kin­nu­sen luo tiedustele­maan, oliko Sakarin Sakari-poika jo palannut henki­kirjoituksesta. Pojan oli nimittäin määrä valaa Lantinille hopeaa sormuk­siksi. Poika ei kuiten­kaan ollut vielä kotona, joten Lantin jatkoi matkaa Kusti Kinnusen taloon (Sysmä 10). Hänellä oli mukanaan haulikko, jota hän oli käyttänyt Sysmässä lähes päivittäin lintu­metsällä. Lantin jätti haulikon porstuaan ja meni pirttiin. Talonväki kertoi, että myös Eric Johan Collan oli Kinnu­silla keittä­mässä viinaa keittokodassa. Lantinin viha oli siinä vaiheessa jo laantu­nut, ja hän ajatteli kesti­tä Collania leivällä ja viina­ryypyllä. Niinpä hän huusi pirtin akkuna-aukosta Collanille ruotsiksi, että tarjolla olisi leipää ja viinaa. Collan tuli pirttiin, mutta koska käsillä ei ollut pika­ria eikä muutakaan juoma-astiaa, hän kieltäytyi tarjoo­muksista.

Kun tuli aika käydä yöpuulle, Lantin pani maata oviaukosta katsottuna oikeassa pääty­nurkassa olevalle penkille. Collan valitsi yö­sijak­seen lähellä vasenta pääty­nurkkaa olevan penkin ja asettui niin, että jalat olivat kohti nurkkaa ja pää kohti Lantinia. Palvelus­väki nukkui lattialla kahdella olki­alustalla (uppå twänne halmbäddar). Toisen olki­alustan vieressä oikean seinustan penkillä lepäsi talon isäntä Kusti Kinnunen kahden naimatt­oman poikansa kanssa. Toinen olki­peti oli lähellä lavitsaa, jolle kävi pitkäk­seen Kusti Kustin­poika Kinnunen vaimonsa ja lastensa kanssa.

Lantin ei saanut unta. Kun uunin kupeessa loimottava päre­valkea oli vihdoin sammumai­sillaan ja Lantin arveli kaikkien olevan jo unessa, hän hiipi pors­tuaan, otti haulikon, siirtyi ääneti Collanin luo ja ampui lankoaan lähi­etäisyydeltä. Sitten hän kiiruhti omalle penkil­leen ja kätki haulikon penkin alle.

Talonväki tietenkin heräsi laukaukseen. Kun valkean sytyttämisen jälkeen havait­tiin, että uhri oli Collan, Lantin sidottiin heti köysiin ja lähdet­tiin hakemaan apu­voimia kylältä. Lantin ei vastustanut sito­mista mutta aneli, ettei häntä lyötäisi. 

Lantinin ampuma laukaus oli osunut uhria vatsaan. Collan oli heti ampumisen jälkeen nelin­kontin lattialla ja piteli vatsaansa. Jonkin ajan päästä hän pystyi puhu­maan ja sanoi: ”Ottakaa se ryöväri kiinni.” Muutaman tunnin päästä hän menehtyi.

Kun kruununnimismies Aschan tuli Kinnusen taloon, Lantin tunnusti rikok­sensa. Hänet tuomittiin tammi­­kuussa 1797 Liperin väli­­käräjillä teloi­tet­ta­­vaksi ja teilat­­ta­­vaksi, ja Lantin sanoi itse ansait­se­vansa tuo­mion. Teloitus pantiin täy­tän­töön Lipe­rissä kesä­kuussa 1797, ku­ten  aiemmin jul­kais­tussa blogi­kirjoituksessa on todettu.

Kuka Georg Lantin oli?

Georg (Jöran) Lantin otettiin rumpa­liksi Karjalan rakuunarykmentin Ala-Savon komppaniaan 31. maaliskuuta 1773 August Siljanderin tilalle. Hänet vihi­ttiin Maria Andersintytär Collanin kanssa 7. toukokuuta 1777. 

Georg Lantin kertoi itse Liperin välikäräjillä tammikuussa 1797, että hän oli kuusissa­kymme­nissä. Pöytäkirjaan on kirjattu, että hän näyttikin jota­kuinkin niin vanhalta (hwarom hans åldriga utseende tycktes wittna). Lantin sanoi syntyneensä Mikkelissä sotilaan poikana. Hän oli mennyt sota­palvelukseen rumpaliksi ja ollut myöhemmin trumpetin­soittaja. Lantin oli palvellut Karja­lan rakuuna­eskad­roo­nassa yhteensä 29 vuotta ja saanut sieltä eron vuonna 1793. Sen jälkeen hän oli asunut vaimonsa kanssa Ranta­salmella niin kuin ennenkin.

Oliko Georg Lantin siis syntynyt vuoden 1737 tietämissä? SSHY:n jäsen­sivuille skanna­tuissa Karjalan rakuuna­rykmentin luette­loissa vuosilta 1735–1807 on Lantinista kaksi asia­kirjaa.

Ensimmäinen asiakirja on ikä- ja palvelusvuosi­luettelo, joka on päivätty Ranta­salmella 29.  joulukuuta 1775. Sen mukaan Lantin on syntynyt Mikke­lissä huhtikuussa 1747, on palvellut kaksi vuotta yhdek­sän kuu­kautta ja on nyt 22¾ vuotta vanha.

Toinen asiakirja on päivätty Mikkelissä 5. helmikuuta 1776, ja alle­kirjoittaja on kirkko­herra Henrik Wegelius. Sen mukaan rumpali Jöran Lantin on syntynyt Mikkelissä vuonna 1762. Tämä on ilman muuta väärä tieto, koska Lantin meni naimisiin vuonna 1777. Totuutta voisi lähteä etsimään 1740-luvulta.

Lähteitä:
KA Hml PTka, Em:1 Kouluasiakirjat.
KA Vsa VHO, Ece:41 Alistusaktit 1797 (Oulun ja Kuopion lääni). 
Karjalan rakuunarykmentin katselmuksia ja luetteloita 1770-, 1780- ja 1790-luvuilta. SSHY:n jäsensivut ja Ruotsin Riksarkivetin SVAR-palvelu.
Savon jääkärijoukon katselmukset 1778, 1779 ja 1782. Tekstissä linkit Ruotsin Riksarkivetin SVAR-palveluun.