Monissa suomalaisissa sanomalehdissä julkaistiin 17.–25.1.1896 uutinen Lappeenrannasta:
Suurta hämmästystä on waikuttanut Lappeenrannassa se, että rakuunarykmentin 4:jännen eskadroonan wahtimestari Saarinen ja warusmestari Björklund istuwat wangittuina, Björklund rykmentin yleisessä arestihuoneessa ja Saarinen 2:sen eskadroonan werstassa. Wiime maanantaina tuli siellä ilmi, että mainitut alipäälliköt owat käyneet kaupungilla myömässä woita erääseen kauppapuotiin, joka summa – noin 50 kgr – huomattiin rykmentin warastosta olleen poissa. Päättäen niistä puheista, joita on kaupungilla liikkunut, ei tämä ole ensi kertaa, kun on rykmentin woiwarastoa tasailtu. Eräät henkilöt owat nimittäin sanoneet saaneensa woita yhdellä markalla seitsemälläkymmenellä pennillä kilon, waikka woin hinta on torilla ollut melkein koko talwen 2 mk. 50 p. kilo. Kohta tulee sotaoikeus käsittelemään tätä juttua.
Wiipurin Sanomat 17.1.1896
Suomen rakuunaykmentin komentaja, eversti Schauman oli 11.1.1896 kuullut neljännen eskadroonan aliupseeri Saxmanilta, että eskadroonan kellarista oli joulun aikoihin viety ja myyty kauppias I. Volkoffille noin 65 kiloa voita. Koska Schauman oli jo aikaisemmin havainnut eskadroonan tileissä epäselvyyksiä, hän antoi nyt aliratsumestari Didrik von Essenille käskyn tutkia tarkasti sekä voin myyntiä että kaikkea muutakin, mitä eskadroonan talouteen kuului, ja raportoida tuloksista hänelle. Aliratsumestari von Essen jätti pyydetyn raportin 23.1.1896 ja totesi siinä, että tutkimus oli paljastanut taloudenpidossa monia virheitä, puutteita ja epäselvyyksiä. Esimerkiksi 12.1.1896 tehdyssä arttelin ruokatavaroiden punnituksessa oli todettu, että perunaa, silakkaa, teetä ja voita oli vähemmän kuin arttelinhoitajan vihkon mukaan olisi pitänyt olla. Komentaja määräsi pidettäväksi kuulustelun, jonka jälkeen asia siirtyi sotaoikeuden käsittelyyn.
Suomen Rakuunarykmentin sotaoikeus otti jutun käsiteltäväksi 27.1.1896. Sotaoikeuden puheenjohtajana toimi ratsumestari Backman. Muut jäsenet olivat ratsumestari Lucander, aliratsumestari Malm, luutnantti Gustavson, aliratsumestari von Essen yleisen syyttäjän ominaisuudessa sekä sotaoikeuden tuomari Schogster.
Syytetyt olivat neljännen eskadroonan vahtimestari Oskar Saarinen ja saman eskadroonan varusmestari Theodor Evald Björklund. Vahtimestari Saarista syytettiin ”hänelle talletettavaksi uskotun ruunun omaisuuden hävittämisestä, eksyttävien ilmoituksien merkitsemisestä eskadroonan tilikirjoihin, sotamiehille kuuluvien rahojen käyttämisestä omaksi hyödyksensä ja väkijuomain nauttimisesta kasarmipiirin sisällä”. Varusmestari Björklundia taas syytettiin ”ruunun varain ja kappaleitten hävittämisestä, väkijuomien nauttimisesta kasarmipiirin sisällä myöskin päivystäjänä ollessaan sekä rahalainain ottamisesta miehistöltä”.
Istunnon aluksi luettiin ääneen, mitä syytetyt olivat kertoneet aikaisemmin pidetyssä kuulustelussa. Ensimmäinen syytetty, vahtimestari Oskar Saarinen, oli syntynyt 27.7.1864 Virolahden pitäjän Martinsaaren kylässä.
Noin 20 p paikalla Joulukuuta 1895. tuotiin eskadroonan artteliin warus-
mestarin ilmoituksen mukaan 59. kgm voita. Minä en nähnyt kuka tämän voin toi, mutta luulen että [talollinen David] Savikurki tämän teki. Alussa yllämainittua kuukautta tuotiin 123½ kgm. voita, sen piti piisata koko kuukaudeksi. Minkätähden 59. kgm. tuotiin lisäksi en tiedä, mutta varusmestarin puheen mukaan olisi sitä otettu eskadroonan varaksi jos sitä tarvittaisi. Kuka on antanut sanan Savikurelle tämän voin tuomisesta en tiedä. Kuinka Kauppias Wolkoff osasi lähettää palveliansa eskadroonaan kysymään tästä voista en tiedä. Wolkoffin palvelia oli Aliupseerin huoneessa, oli myös Warusmestari Björklund.
Wolkoff’in palvelia kysyi josko meille Savikurki on jättänyt ylimäärästä voita, minä vastasin en sunkaan tiedä, johon varusmestari sanoi että se viime lähetys on ylitse. Wolkoffin palvelia sanoi antakaa se meille, meillä on niin iso tarvis, kun panemme voita Wenäjän sotaväkeen emmekä saa mistään. Tuohon minä vastasin, meillä ei ole lupa myydä eskadroonan voita, johon hän sanoi, lainatkaa. Minun mielestäni se ei ollut tuotu eskadroonaa varten, niin myönnyn siihen hänelle lainata, mutta voissa maksaa takasin ja lisäsin että maksusta ei ole liian kiire, sillä eskadroonalla on voita. Käskin warusmestarin lähettää voin Wolkoffille. Tämä voi ei ole tilissä, sentähden että oli vaikea ottaa se ylös jäännöksessä, kun se ei vielä ollut maksettu takasin. Mutta Savikurki tästä voista on saanut maksun.
Minun luulon mukaan tappio potaatista on tullut mittaessa. Toisista aineista en varmaan tiedä.
Toinen syytetty, varusmestari Theodor Evald Björklund, oli syntynyt 23.2.1872 Iisalmen pitäjässä. Hän on blogin lukijoille entuudestaan tuttu kirjeestään.
Woin mittaessa pienissä määrin isosta astiasta tulee mitta tappio. Alipäällikkökunnalle on myyty 7,5 kgm voita, tämä voi on annettu Wahtimestarin käskystä, arttelihoitajan kautta, minun tietämättä, 2 kgm olen itse ottanut.
Kun perunoita ostettiin olin lomalla, Nuorempi Alaupseeri Saksman oli minun tilalla. Olisin mitannut perunat lomalta tultuani, mutta kun kumpaset laarit olivat täynnä ja laattialla oli vettä, ei ollut tilaa siihen.
Suolakalaa en tiedä kuinka on mennyt niin paljo, voi olla mittauksessa ero.
Tee on niin huonoa että sitä saa panna enempi, sillä keitetään kaksi kertaa sammassa kattilassa.
Woin 59 kgm tuotiin noin 20. p paikalla Joulukuuta 1895. Savikurki sitä itse ei tuonut, mutta mies jonka olen nähnyt olevan hänen kanssa, minä otin sen voin, mittasin sen ja käskin panna kellariin. Samalla miehellä oli paljo voita, kysyin arttellin hoitajalta, mistä niin paljo voita on tuotu. Hän sanoi ei ole kun tuo looda tänne jäävä. Arttelin hoit. haki tynnyrin ja pani sen sinne. En tiennyt josko tämä voi oli tuotu säilyttämistä varten eli eskadroonan tarpeeksi, kumminkin luulin että se oli eskadroonaa varten tuotu. Itse Wolkoff ei ole kysynyt minulta, jos on lainata voita, mutta hänen palvelia tuli aliupseerin huoneeseen, jossa olin minä ja Wahtimestari. Hän kysyi wahtimest. jos meillä on antaa lainaksi voita, sillä heillä on iso tarvis eivätkä he mistään saa. Wahtimestari sanoi lainatkaa Wolkoffille se voi, joka viimeksi on tuotu. Minä lähetin kuormastohevoisella tämän voin Wolkoffille. Sitä piti olla 57. kgm , mutta Wolkoff sanoi ettei ollut enempi kuin 56. kgm. Arttelinhoitaja ilmoitti että Wahtimestarin käskystä on siitä annettu 2 kgm aliupseeri Penttilälle. Tämän voin oli Wahtimestari maksanut Savikurelle. Wolkoff lupasi maksaa voissa takasi.
Olen syönyt milloin missäkin. Wiitalähdellä olen muutamia kertoja käynyt syömässä ja maksanut. Olen kaupungilla syönyt joskus ilman maksua Roihan olutkaupassa. Ja kaupungilta ostanut ruoka-aineita ja syönyt kasarmissa.
Muut kuulustellut ja otteita heidän lausunnoistaan:
- Johan Reini, nuorempi aliupseeri, synt. 20.6.1871, Vähäkyrö, Ojaniemi:
Tänä jouluna huomasin että Wahtimestari ja Warusmestari olivat eskadroonan kansliassa juoneet, siellä oksentaneet, käskin lähetin puhdistaa kansliaa. - Antti Hartikainen, plutoonan aliupseeri, synt. 13.7.1866, Joensuu:
Wahtimestari ja warusmestari eivät ole tykännyt hyvää siitä, että eskadroonan päivystäjät itse mittaavat voin annokset arttelissa vaan sanoivat koittavan tehdä kiusaa siinä heille. Wahtimestari ja warusmestari ovat juoneet eskadroonassa olutta ja viiniä. Miehistön omien rahojen ulosotto rykmentistä toisinaan liian kaun tehdyn ilmoituksen jälkeen. - Petter Ronkainen, rakuuna, synt. 6.10.1871, Maaninka:
Joulukuun alkupuolella huomasin että voi annokset olivat pienemmät kun ennen. 31 p. Joulukuuta Savikurki toi voita keittiöön 41. kgm, ja sanoi ei hän tuo tämän enempää ett’ei ylettysi myydä. - Mikael Volkoff, synt. 14.9.1859, Lappeenranta:
Wahtimestari ja varusmestari ovat ottaneet rahoissa ja myös lappujen mukaan valkoista portviiniä ja paperossia en tiedä kuinka paljo on otettu viiniä mutta muuten melkein joka viikko. Minun puolesta ei ole annettu lappujen mukaan kuin noin 7–8 markkaan asti. - Vladimir Ivanoff, synt. 17.9.1870, Helsinki:
Kysyin onko liikavoita, joka ei kuulu rykmentille, Ne sanovat että on, sen perästä kun Wahtimestari oli lähettänyt Warusmestaria katsomaan jos sitä todellaan on 59. kgm., josta 3. kgm on myyty ja 56. kgm tuotiin suoraan puotiin. - Antti Viro, synt. 1844, Taipalsaari:
15. eli 16. päivä Tammikuuta kävin Savitaipalessa Savikurella kysymässä jos se voi joka Wahtimestari Saarinen oli lainannut Wolkoffille, oli ylimäärästä, ei eskadroonaan kuuluvaa. - Juho Hämäläinen, jefreitteri, arttelinhoitaja, synt. 13.9.1871, Kuopion pitäjä:
Kesän aikana alkaen 1. p. Heinäkuuta, noin loppupuoleen Elokuuta warusmestari käski panna vähempi voita kuin kuuluu velliin ja puuroon. Monta kertaa ei ollut ollenkaan voita puurossa ja vellissä, olisin itse pannut mutta warusmestari tätä monesti ankarasti kielsi. – – Kesällä toin warusmestarille kolme kertaa valkoista portviiniä 1 pullo kerralla, rahat niistä maksoin. Wähitellen warusmestari on minulta lainannut rahaa, nyt on velkaa 7. markkaa. - David Savikurki, synt. 16.3.1856, Savitaipale:
Kuin sitten taas 31. p Joulukuuta toin 162 kg.m Tammikuun tarpeeksi, niin kysyin Wahtimestarilta eikö piisaa vähempi sillä eikö teille ole jäänyt tähteeksi Joulukuusta kun silloin tuotiin niin paljon, tähän varusmestari, wahtimestarin läsnä ollessa, sanoi minulle, ei piisaa. Woita en milloinkaan ole tuonut rykmenttiin säilyttämistä varten, sillä minulla on kaupungissa makasiini jossa pidän voini. - Tobias Penttilä, plutoonan päällikkö, synt. 10.1.1864, Vehkalahti:
Olen nähnyt että Wahtimestari ja Warusmestari ovat juoneet kasarmissa, Annoin nuoren sotamiehen Johansson’in omia rahoja 150. markkaa vahtimestarille säilytettäväksi rykmenttiin, näistä rahoista oli Wahtimestari jättänyt sisään ainoastaan 75. markkaa - Antti Ripatti, plutoonan päällikkö, synt. 1.3.1862, Hirvensalmi:
Wahtimestari voin panemisesta pataan on ollut vastenmielinen, siitä että sitä on pantu joka kuuluu. Wälistä on tapahtunut että sitä ei ole pantu ollenkaan pataan luulloni mukaan. Olen nähnyt että Wahtimestari ja Warusmestari ovat juoneet väkeviä juomia kasarmissa. - Juhana Saksman, nuorempi aliupseeri, synt. 10.6.1874, Jämsä:
Warusmestari Björklund on ottanut ruokarahaa, mutta on syönyt arttelissa. - Kaarle Siekkinen, nuorempi aliupseeri, synt. 11.11.1871, Hankasalmi:
Löysin päivystäjänä ollessani tyhjän viinipullon kansliassa joulun aattoiltana. Sama ilta tuli rakuuna Sundström kaupungista, sillä oli kaksi pulloa, kysyin mitä niissä pulloissa on, tämä on varusmestarille ja veisi sen varushuoneeseen. Sitte Sundström kertoi että annettiin paperilappu käteen ja käskettiin mennä kaupunkiin. - Kalle Roininen, nuorempi aliupseeri, synt. 7.6.1871, Karttula:
Joulukuun aikana sanoi varusmestari Arttellin hoitajalle ja kaikille että voi on pantu pataan, vaikk’ei sitä oltu pantukaan. - Pekka Puupponen, rakuuna, synt. 29.6.1871 Jyväskylän pitäjä:
Warusmestarilla ei ole ruokapaikkaa, syö arttellissa. - Erik Pärus, rakuuna, synt. 8.5.1871, Soini:
Jag har sett att rustmästren som dejour på arbetet har druckit vin och öl. [Olen nähnyt, että varusmestari on päivystäjänä ollessaan juonut viiniä ja olutta.] - Matti Reini, rakuuna, synt. 18.1.1871, Kivennapa:
Kysyin kuinka paljo pannaan voita pataan, Warusmestari sanoi ei tarvitse panna yhtään, mutta panin sentähden ½ määrää. - Ivan Ivanoff, rakuuna, synt. 27.3.1871, Impilahti:
Tammi ja Helmikuun aikana 1895 olin arttellin hoitajana. Tammikuussa ei pantu kun yksi kerta voita puuroon, toiset kerrat ei pantu mitään velliin ja puuroon; joka kerta varusmestari haukkui minua kun tahdon panna. - Kalle Järvisalo, rakuuna, synt. 21.2.1872, Toholampi:
Pyydin monta kertaa Wahtimestarilta rahaa, Wahtimestari sanoi kyllä vielä ennätätte. Kun wahtimestari ei antanut ilmoitin plutoonan päällikölle aliupseeri Penttilälle, hän sanoi ei siihen mitään voi. - Anton Kitunen, rakuuna, synt. 28.2.1875, Vehkalahti:
Varusmestari on monta kertaa käskenyt tuoda olutta, olen tuonut 6–7 kertaa, noin 4. pulloa kerralla. Viime kerta tässä kuussa kun oli matkakatsastus toin eskadroonan kansliaan olutta varusmestarille, tyhjät pullot vei hän sitte varushuoneeseen. - Antti Kaski, vanhemman luokan aseeton, synt. 5.1.1859, Viipurin kaupunki:
En ole saanut ulos ruokarahat Joulukuulta. - Nestor Vormisto, rakuuna, synt. 14.2.1870, Punkalaidun:
Varusmestari otti minulta No 3 sinellin ja laittoi itselleen sinellin. Minulla ei ole nyt sinelliä ollenkaan. - aliupseeri Penttilän vaimo Anna Sofia, synt. 20.4.1864, Virolahti:
Vahtimestari sanoi että miehet uhkaavat häntä sentähden että eivät saa rahojansa ulos, eivätkä myös saa kaikki mitä ravintoon kuuluu. Niitten miesten rahat ei enää tule kysymykseen, koska ovat menneet pois, eivätkä aikanaan niitä vaatineet. - Viktor Sundvall, rakuuna, synt. 11.12.1871, Ulvila:
Olen tehnyt suutarin työtä vahtimestarille 10. markan edestä, enkä ole saanut maksua siitä. Varusmestarille olen myös tehnyt työtä 4. markan edestä, enkä ole saanut nämä rahat. - Karl Flöjt, varusmestari, 9.5.1850, Lohja:
Då jag i rustkammaren räknade revolverna märkte jag att en var borta, så gick jag till vaktmästar Saarinens qvarter, der jag hittade en revolver, laddad med sex skarpa patroner. [Yksi varushuoneen revolvereista oli poissa. Löysin sen vahtimestari Saarisen kortteerista ladattuna kuudella kovalla patruunalla.]
Seuraavaksi luettiin lyhennysotteet Saarisen ja Björklundin rangaistuspöytäkirjoista.
Saarinen:
- 3.5.1888, rikos: sopimaton käytös oman plutoonan aliupseeria kohtaan
rangaistus: 6 ylimääräistä palvelusvuoroa - 12.7.1888, huolimattomuudesta puvussa
1 ylimääräinen palvelusvuoro - 12.2.1889, huonosti täyttänyt annetun käskyn
5 ylimääräistä palvelusvuoroa - 15.6.1890, kurittanut hevosta potkimalla vaikka oli kielletty
1 ylimääräinen palvelusvuoro - 8.9.1890, päivystäjänä ollessaan lopettanut hevosten puhdistamisen ilman lupaa
- 16.12.1890, nukkunut päivystäjänä ollessaan
4 ylimääräistä palvelusvuoroa - 7.8.1891, myöhästynyt vahdin muutosta
2 ylimääräistä palvelusvuoroa - 25.7.1892, menny harjoituksiin sapelilla johon ei sovi pistin
1 ylimääräinen palvelusvuoro - 20.8.1892, ei ole ollu läsnä iltahuudossa
1 ylimääräinen palvelusvuoro - 26.4.1893, ei ole katsonut plutoonan hevosten puhtautta
1 ylimääräinen palvelusvuoro - 8.12.1893, huomaamattomuus komentaessa
1 ylimääräinen palvelusvuoro.
Björklund:
- 21.2.1894, huolimattomuutta vahdin päällikkönä ollessa
3 vrk yksinkertaista arestia - 3.1.1896, ollut päihtyneenä palatessaan lomalta
3 vrk yksinkertaista arestia.
jotka luettua syyttäjä von Essen vaati vastaajien Saarisen ja Björklundin langettamista edesvastaukseen heitä vastaan ilmiannetuista rikoksista sekä siitä mihin tutkinta asiassa muuten voisi aihetta antaa.
Selonteko oikeudenkäynnistä jatkuu myöhemmin.
Lähteitä:
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Linkit tekstissä.
KA Mli, Lappeenrannan RO, Cc:8 Raastuvanoikeuden ja maistraatin memoriaalipöytäkirjat ja pöytäkirjojen liitteet 1895–1896.
Artikkelikuvan lähde: Daniel Nyblin, Lappeenranta 1890. Historian kuvakokoelma. Museovirasto.
