Yhdysvaltain kongressin kirjastoon (The Library of Congress) on digitoitu muun aineiston ohessa runsaasti vanhoja sanomalehtiä. Joukossa on myös amerikansuomalaisia lehtiä, kuten Missourissa julkaistu Auttaja ja Oregonissa julkaistu Uusi kotimaa. Seuraavassa on selonteko vuosien 1889 ja 1895 välillä kirjoitetuista amerikkalaislehtien artikkeleista,…
Ensimmäiset pitäjänkäsityöläiset eli virallisen luvan saaneet maaseudun käsityöläiset olivat suutareita, räätäleitä ja seppiä. Vuonna 1752 annettiin myös kankureille lupa hakeutua pitäjänkankureiksi. Sitä ennen maaseudun ammattikankurit olivat useimmiten aatelisten ja isojen kartanoiden palveluksessa tai kiersivät tilaustöitä tehden. Lopella oli 1700-luvun toisella…
Leipuri Viktor Liikanen sai kesällä 1907 sanomalehtijulkisuutta ympäri Suomen muttei kovin mairittelevissa merkeissä. Taustaksi mainittakoon, että Joutsan työväenyhdistys oli lokakuussa 1906 valinnut Viktor Liikasen yksimielisesti esimiehekseen. Helmikuun 1907 kuukausikokouksessa Viktor sai jatkaa esimiehenä, ja myös hänen Ida-vaimonsa pääsi tuolloin johtokuntaan. Sota…
Jo ennen Benvikistä tulleita opettajattaria monet maaseudun naiset harjoittivat pellavankudontaa ansaintamielessä. Naiskutojia on kuitenkin vaikea rippikirjoista löytää, sillä he ovat ”vaimoja” tai ”piikoja” ja ”itsellisiä” ilman tarkempaa ammattinimikettä. Mieskankurit sen sijaan ovat käsityöläisinä selvästi esillä. Heitä oli Hattulassakin useita, esimerkiksi…
Värjärin kisälli Carl Reinhold Stenman saapui Kaskisten kaupunkiin vuoden 1829 elokuussa ja pestautui työhön värjäri Ahlmanille. Sitä ennen hän oli seitsemän vuoden aikana ehtinyt työskennellä kisällinä yhdeksässä kaupungissa ja jonkin aikaa maaseudullakin. Carl Reinhold Stenman oli syntynyt Turussa 24.9.1798. Hänen…
Elias Fagerlund syntyi vuonna 1800 Somerolla, mistä perhe muutti Janakkalaan Eliaksen ollessa viisivuotias. Isä Henrik Henrikinpoika oli torpparina Irjalan Vehkalammilla. Isoveli Erik muutti Lopelle jo vuonna 1820 ja toimi Joentakana Nummisten sahalla sahanasettajana ja myöhemmin sahankirjurina. Eliaskin asui Lopella jo…
Lopella syntyneiden Pietariin muuttajien joukossa oli ainakin kaksi kelloseppää, Josef Wass ja Abraham Sirén. Vuonna 1809 syntynyt Wass muutti Helsingin kautta Pietariin jo vuonna 1825. Hän kuului S:ta Katarinan ruotsalaiseen seurakuntaan. Wass kuoli koleraan 39-vuotiaana ja oli silloin kellosepän kisälli.…
Launosista lähti Pietariin kultasepän oppiin ainakin neljä poikaa. Kolme heistä oli Sandnäsin eli Santamäen Matti Jaakonpojan (1782–1861) sukua, ja neljäskin oli perheen kanssa läheisesti tekemisissä. Erik Sandnäs Erik Mattsson, joka passia hakiessaan käytti sukunimeä Sandnäs, syntyi 6.5.1823 Matti Jaakonpojan toisesta…
Pietarissa 1800-luvulla asuneista suomalaisista kolme neljästä toimi käsityöläisinä tai teollisuudessa. Kultasepän, kirjansitojan ja kellosepän ammatit olivat erityisen ”suomalaisia”. Parhaimmillaan näiden ammattiryhmien edustajista oli suomalaisia runsas neljäsosa, ja varsinkin kulta- ja hopeaseppien ammattitaitoa ja rehellisyyttä pidettiin suuressa arvossa. Pietari tarjosi heille…
Lopen 1800-luvun kirkonkirjoja selatessa on useasti tullut vastaan Pietariin muuttaneita. Eri lähteistä koottuja ”pietarinloppilaisia” on nyt luettelossani useita kymmeniä. Heistä suurin osa on käsityöläisiä. Monet muuttivat ensin joko Hämeenlinnaan tai Helsinkiin oppipojiksi ja sitten kisälleinä Pietariin lisäoppia saamaan. Moni loppilainen…
