Talonpoika Ivan Mitrofanov Vuokkiniemen pitäjän Jyvöälahden kylästä jätti kesällä 1828 nöyrimmän anomuksen Arkangelin ja Aunuksen kuvernementtien sotilaskuvernöörille, Stepan Ivanovitš Minitskille. Anomus alkoi näin: Isäni Dmitrei Mitrofanov lähetti minut joulukuussa 1827 asianmukaisella passilla varustettuna Uudessa Suomessa sijaitsevaan Tornion kaupunkiin myymään omaa…
Benvikin ensimmäisen vuoden oppilaat olivat hyvin eri-ikäisiä. Vuonna 1803 syntyneet neidot eli Sara Greta Grönlund, Helena Pelin ja Gustava Wellingk eivät olleet vielä päässeet ripillekään, vaan kävivät rippikoulun Kaskisissa. Alle 16-vuotiaita olivat tullessaan myös närpiöläinen Clara Roth sekä laukaalainen Eeva…
Benvikin koulussa pidettiin toiminnan tarkastuksia ainakin kaksi kertaa vuodessa, joskus useamminkin. Ensimmäinen oli jo aloitusvuoden 1818 lokakuussa, ja sen suorittivat koulun paikalliset valvojat, kapteeni G. A. Hobin ja pastori Peter Östring. Koska koulun johtaja Johan Vilhelm Bladh oli matkoilla, Benvikiä…
Benvikin koulun päämääränä oli opettaa pellavanviljelyn ja -jalostuksen koko ketju maan muokkauksesta hienojen kankaiden kutomiseen. Viljelykokeiluissa koettiin kuitenkin monia takaiskuja. Talousseuralle lähettämässään selonteossa koulun johtaja Johan Vilhelm Bladh kertoo alkuvuosien kokemuksista. Viljelystä huolehtivat norlantilaiset opettajat omien menetelmiensä mukaan. Vuoden 1818…
Benvikin kartano sijaitsi kauniilla paikalla, kolmelta puolelta meren ympäröimänä. Kartanolla oli kahden päärakennuksen lisäksi palvelusväen asuntoja, saunoja ja leipomo, yhteensä 27 rakennusta. Vaikka Benvik oli joutunut ryöstelyn kohteeksi Suomen sodassa, olivat vuosina 1776 ja 1786 rakennetut päärakennukset pellavanjalostusopiston perustamisaikaan vielä…
Suomen Talousseurassa 1800-luvun alku ja autonomian ensi vuodet olivat hiljaiselon aikaa. Keskityttiin perunanviljelyn edistämiseen ja kansan rokottamiseen isorokkoa vastaan, palkintoja jaettiin eritoten maatalouden edistämisestä ja uskollisesta palveluksesta. Pellavanjalostus nousi seuran tärkeimpien kehityskohteiden joukkoon, kun pellavan- ja hampunviljelyn edistämiseen vuonna 1812…
Vanhan sanonnan mukaan aika tekee pellavasta kultaa! Nähtäväksi jää, päteekö väite vintiltä löytyneeseen pellavaani, joka oli siellä odottanut jatkojalostusta jo yhden sukupolven ajan. Ilahduttava löytö joka tapauksessa, ja antaa hyvän syyn kirjoittaa pellavasta enemmänkin, lähinnä naisten näkökulmasta. Pellavani on kasvanut…
