Antti Gabriel Hinderman Isak Mikonpojan jälkeen Vahteriston torppaa alkoi pitää Antti (Anders) Gabriel Hinderman puolisonsa Leena (Helena) Hjortin kanssa. Vuonna 1799 syntyneen Hindermanin lapsuudenperhe, joka muutti Lopelle vuonna 1807, oli kotoisin ruotsinkieliseltä seudulta. Muuttokirja on annettu Karjaalla, mutta perhe asui…
Juho Erikinpoika Hjort Erik Juhonpoika Hjortin kuoltua Vuotavan torppariksi tuli hänen toiseksi vanhin poikansa Juho. Juho oli vuonna 1838 mennyt naimisiin Topenon Iso-Peuran tyttären Eeva Kaisa Matintyttären kanssa. Häät oli pidetty Iso-Peuran talossa, missä Juhon ja perinteiseen morsiusasuun pukeutuneen Eeva…
Lopen pappilalla oli vuonna 1826 yhdeksän torppaa: Erävistö, Prästkulla, Vahteristo, Vuotava, Hirssuo, Huhtariihi, Rajala, Lättkulla ja Sarajanmaa. Ensimmäinen merkintä Hjortin suvusta Vuotavassa on vuosien 1817–1824 rippikirjassa ja henkikirjassa U: 18 (19.12.1825). Silloin torpassa asuivat myös Erik Hjortin puolison vanhemmat, Matts…
Torppari Juho Rissanen kuoli 30.1.1818 keuhkotulehdukseen Iisalmen pitäjän Ulmalan kylässä. Hän oli kuollessaan 41-vuotias. Häneltä jäi vaimo Liisa Partanen ja kolme alaikäistä lasta: Juho, Matti ja Kalle. Leski oli jo samana vuonna aikeissa mennä uusiin naimisiin. Ennen avioliiton solmimista papin…
Metsävarojen riittävyydestä alettiin kantaa huolta 1800-luvun alkupuolella, ja metsien suojelemiseksi annettiin vuonna 1851 metsäasetus. Kruununmetsien käytöstä, muun muassa hakkuista ja kaskeamisesta, annettiin tiukat määräykset, jotka koskivat myös kirkollisvirkatalojen metsiä. Ylin valvontavastuu lain noudattamisesta oli läänien maaherroilla, ja paikallisesti metsänkäyttöä pitivät…
Lopen pappilalla oli 1800-luvulla vähimmillään kaksi torppaa. Vuosisadan loppua kohti niitä perustettiin lisää, ja kun laki seurakuntien virkataloihin kuuluvien torppien lunastamisesta tuli voimaan 1921, torppia oli yhdeksän. Torppien haltijat vaihtuivat useasti. Esimerkiksi Juho Juhonpoika (1809–1867), joka vanhempineen muutti Lopelle pikkupoikana, ehti…
