Blogikirjoituksen Taitajia Turusta lopussa mainittiin 1.12.1837 pidettävä huutokauppa, jossa oli määrä myydä instrumenttien valmistaja Fredrik Sagulinin jäämistö. Palaan ajassa hieman taaksepäin ja luettelen tärkeitä päivämääriä matkan varrelta: Velkojat lokakuussa 1837 Kuolinpesän velkojiksi ilmoittautuivat viimeistään 2.10.1837 seuraavat: Velkojat toukokuussa 1838 Velkojat…
Helena Carolina Weitz Benvikin neito numero 23, Helena Carolina Weitz, valmisti Benvikissä vuoden 1820 tarkastusta varten 46¾ kyynärää toisen luokan kangasta sekä vuosien 1821 ja 1822 tarkastuksia varten 50½ ja 55¾ kyynärää hienointa eli kolmannen luokan kangasta. Benvikistä Helena Carolina…
Helsingfors Tidningar -lehdessä kerrottiin 20.4.1836, että Hämeenlinnaan on vapaaehtoisin voimin perustettu kehruukoulu köyhille tyttölapsille. Uutisen mukaan opetus oli jo täydessä käynnissä, ja Suomen talousseura oli myöntänyt koululle 400 seteliruplan vuotuisen avustuksen. Kehräämisen lisäksi opetettiin myös muuta pellavankäsittelyä, ja oppilaiden välityksellä…
Kupariseppämestari Johan Kommoinilla (1792–1843) oli ensimmäisestä avioliitosta Gustava Olinin (1798–1829) kanssa viisi lasta. Toisessa avioliitossa Sofia Vilhelmina Liliuksen (1808–1861) kanssa lapsia syntyi kuusi. Yhteensä yhdestätoista lapsesta aikuisiksi eli kolme tytärtä ja kolme poikaa. Ensimmäisen avioliiton lapset Erika Vilhelmina Melander, s.…
Vilhelmina Komoin, syntyjään Lilius, jäi puolisonsa kupariseppä Komoinin kuoltua taloudellisesti tukalaan tilanteeseen. Hän pyrki kuitenkin pitämään verstaan toiminnassa ja palkkasi keväällä 1844 värkkikisälliksi 22-vuotiaan Magnus Fagerlundin. Magnus Fagerlund oli syntynyt Janakkalassa 22.7.1822. Kuparisepän oppia hän oli saanut ainakin Hämeenlinnassa ja…
Johan Komoin (Kommoin, Komonen) syntyi Käkisalmessa 18.3.1792. Hän oli kuparisepän kisälli muuttaessaan Turkuun maaliskuussa 1819. Hämeenlinnaan Komoin saapui heinäkuussa 1821. Kun hänet syyskuussa 1823 vihittiin neito Gustava Olinin kanssa, hän oli jo saanut mestarikirjan ja porvarioikeudet. Pariskunta vihittiin Helsingissä. Hämeenlinnan…
Benvikin oppilas numero 34 Ulrika Domander palasi kolmen vuoden opintojen jälkeen Hämeenlinnaan helmikuussa 1825 ilman tietoa työpaikasta. Hän ei ollut kaikkein kiitellyimpien oppilaiden joukossa, vaikka hänellä johtaja Bladhin mukaan olikin taipumuksia alalle. Arvostelun mukaan Ulrika ei kuitenkaan ollut tarpeeksi huolelllinen.…
Anna Lisa Andersintytär Gädda oli Benvikin neito numero 10. Hän oli opinahjossa vuosina 1818–1821 ja valmisti sinä aikana 22¾ kyynärää toisen ja 35 kyynärää kolmannen luokan kangasta, yhteensä 87¾ kyynärää. Anna Lisan käsialanäyte vuodelta 1821. Vuonna 1818 hän raapusti…
Sauvon kudontakoulun alkuvaiheita Benvikin pellavanjalostusopiston innoittamana perustettiin eri puolille maata tytärkouluja, joista pitkäikäisimpiä olivat Turun ja Sauvon koulut. Sauvon koulun perustamisesta ja sen alkuaikojen vaikeuksista kertoi Sauvon kirkkoherra Martin Tolpo Suomen talousseuran sihteerin C. C. Böckerin julkaisemassa Tidning för Landthushållare…
Lappeenrannan kehruuhuoneen kutojamestari Agatha Nordlund ja kehruumestari Katarina Nummelin erosivat kumpikin virastaan vuonna 1853, Katarina helmikuun lopussa ja Agatha huhtikuussa. Heidän jälkeensä kutojamestariksi tuli pastorinleski Johanna Calonius ja kehruumestariksi hänen tyttärensä. Ystävykset Agatha ja Katarina muuttivat Agathan omistamaan taloon kaupungin…
