Avainsana Kemi

Uutisia Laitakarista

Laitakariin saapuivat ensimmäiset asukkaat vuonna 1860 rakentamaan Kemin ensimmäistä höyrysahaa. Saha oli toiminnassa 1862–1939. Viimeiset asukkaat muuttivat pois 1966. Saaren värikkäästä elämästä saatiin lukea usein lehdistä. Tässä malliksi muutama Perä-Pohjolaisen kirjoitus vuosilta 1897 ja 1898. Raakaa wäkiwaltaa Laitakarin sahalla.Wiime tiistaina…

Pohjolan kyydissä

Oulun ja Tornion välillä liikennöi vuosina 1891–1904 höyrykäyttöinen siipirataslaiva s/s Pohjola. Oululainen sanomalehti Kaiku kirjoitti laivasta jo 1.11.1890: Uusi höyrylaiwa, joka tulee wälittämään liikettä Oulun ja Tornion wälillä, tilattiin Ouluun toissapäiwänä Bergsundin konepajasta Ruotsista. Laiwa tulee olemaan noin 45 hewosen…

Isosedän avioehto

Kemin käräjäkunnan talvikäräjillä rättäri Kustaa Hännisen talossa Kemin kaupungissa käsiteltiin 27. huhtikuuta 1896 seuraavaa avioehtoasiaa: Pyynnöstä eteen päästyänsä näytti talokas Heikki Inkilä, Kemin pitäjän Alapaakkolan kylästä, myös vaimonsa Fredriika Amanda Kaasilan asiamiehenä näin kuuluvan välikirjan Liite A. §.2. Liite A.…

Kujeilijat kuriin

Vuonna 1899 heinäkuun 3 päivänä aljet­tiin ja muina alla­mai­nit­tui­na päi­vi­nä jat­ket­tiin Raas­tu­van­oi­keu­den is­tun­not Kemin kau­pun­gis­sa, kau­pun­gin n.k. luku­huo­neel­la. Raas­tu­van­oikeu­den esi­mie­he­nä oli alle­kir­joit­ta­nut Ke­min kau­pun­gin v.t. por­mes­ta­ri ja jäse­ni­nä neuvos­mie­het kaup­pias Frans Petter West­berg ja Wil­ho Björk­man.  Sittenkun Kemin seura­kunnan kirkko­herra…

Nuoriso seuraa aikaansa

Etelä-Pohjanmaalla synty­neen nuo­riso­seura­liik­keen kas­vu­ryn­täys levi­si 1900-luvun tait­tees­sa Perä­pohjo­laan­kin. Ala­jän­kä­län ta­lossa Ala­paak­ko­las­sa perus­tet­tiin tam­mi­kuussa 1901 Ke­min Taival­kos­ken nuo­ri­so­seu­ra. Sen en­sim­mäi­seen johto­kun­taan kuu­lui­vat esi­mie­henä Mau­lan kou­lun opet­ta­ja Kaarlo Kos­ki­nen, vara­esi­mie­he­nä Ant­ti Kaa­rak­ka, kir­ju­rina Pek­ka Ala­mau­nu, vara­kir­ju­rina Hei­no Jän­kä­lä, rahas­ton­hoi­ta­ja­na Fan­ny Kaup­pi ja…

Tuntematon isoisä

Isänpuoleiset isovanhemmat olivat minulle pitkään vain pari kuvaa albumissa ja olohuoneen seinällä. Isän­äidistä kuulin jotain äidiltä ja iso­veljiltä, mutta isoisästä en tiennyt mitään. Jossain vaiheessa sain tietää, että hän oli ollut ahkera saarna­mies. Vuosien mittaan arkis­toista ja sanoma­lehdistä on löytynyt…

Olsenin hommia

Satusetä Topelius kirjoitti toukokuussa 1873 ulko­maa­lais­ten Suo­messa teke­mistä metsä­kaupoista: ”Helsin­gissä on koko­nainen kolonia saksa­laisia, ruotsa­laisia, norja­laisia ja englanti­laisia her­roja, jotka elävät kuin ruhti­naat.” Kemissä hääri­vää norja­laista Olsenia Tope­lius luon­nehti ”pikku keisa­riksi”. Terje Olsen oli toime­lias mies, joka hääri elä­mänsä aikana…

Kemin maakirjatalot 1767

Sanomalehti Perä-Pohjolainen julkaisi syyskuussa 1915 kolmiosaisen artikkeli­sarjan ”Kemin maatilat, niiden omistajat ja maa­verot noin 150 vuotta taka­perin”.  Aluksi annetaan tausta­tietoja: Vuoden 1767 maakirjan aikana kuului Kemin pitäjään ei ainoastaan nykyinen Kemin pitäjä, vaan myöskin Simo, Tervola, Rovaniemi ja Kemijärvi, joista…

Sapiskaa kenraalikuvernööriltä

Kreivi Arseni Zakrevski oli Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1823–1831. Teh­ty­ään vuosina 1824 ja 1825 useita tarkastusmatkoja Suomeen hän lähetti elo­kuussa 1825 palautetta matka­reiteistä läänien maa­herroille. Oulun läänin­kans­liaan Zakrevskin kirje saapui 19. syys­kuuta 1825. Minulle laaditut matkareitit olivat vain otteita asessori Horn­borgin…

Aatsingin talokaupat, osa I

Kemijärven ja Kuolajärven käräjillä alkoi helmikuussa 1826 oikeuden­käynti, jonka aikana ehti tapahtua yhtä ja toista. Tuomio julis­tet­tiin kymme­nen vuotta myö­hemmin, ja silloinkin juttu alis­tet­tiin yhdeltä osal­taan vielä Vaa­san hovi­oikeuden ratkais­tavaksi. 1826 Kiista Sallansuun kylässä sijaitsevasta Aatsingin perintö­tilasta alkoi vuoden 1826…