Laitakariin saapuivat ensimmäiset asukkaat vuonna 1860 rakentamaan Kemin ensimmäistä höyrysahaa. Saha oli toiminnassa 1862–1939. Viimeiset asukkaat muuttivat pois 1966. Saaren värikkäästä elämästä saatiin lukea usein lehdistä. Tässä malliksi muutama Perä-Pohjolaisen kirjoitus vuosilta 1897 ja 1898. Raakaa wäkiwaltaa Laitakarin sahalla.Wiime tiistaina…
Oulun ja Tornion välillä liikennöi vuosina 1891–1904 höyrykäyttöinen siipirataslaiva s/s Pohjola. Oululainen sanomalehti Kaiku kirjoitti laivasta jo 1.11.1890: Uusi höyrylaiwa, joka tulee wälittämään liikettä Oulun ja Tornion wälillä, tilattiin Ouluun toissapäiwänä Bergsundin konepajasta Ruotsista. Laiwa tulee olemaan noin 45 hewosen…
Kemin käräjäkunnan talvikäräjillä rättäri Kustaa Hännisen talossa Kemin kaupungissa käsiteltiin 27. huhtikuuta 1896 seuraavaa avioehtoasiaa: Pyynnöstä eteen päästyänsä näytti talokas Heikki Inkilä, Kemin pitäjän Alapaakkolan kylästä, myös vaimonsa Fredriika Amanda Kaasilan asiamiehenä näin kuuluvan välikirjan Liite A. §.2. Liite A.…
Vuonna 1899 heinäkuun 3 päivänä aljettiin ja muina allamainittuina päivinä jatkettiin Raastuvanoikeuden istunnot Kemin kaupungissa, kaupungin n.k. lukuhuoneella. Raastuvanoikeuden esimiehenä oli allekirjoittanut Kemin kaupungin v.t. pormestari ja jäseninä neuvosmiehet kauppias Frans Petter Westberg ja Wilho Björkman. Sittenkun Kemin seurakunnan kirkkoherra…
Etelä-Pohjanmaalla syntyneen nuorisoseuraliikkeen kasvuryntäys levisi 1900-luvun taitteessa Peräpohjolaankin. Alajänkälän talossa Alapaakkolassa perustettiin tammikuussa 1901 Kemin Taivalkosken nuorisoseura. Sen ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat esimiehenä Maulan koulun opettaja Kaarlo Koskinen, varaesimiehenä Antti Kaarakka, kirjurina Pekka Alamaunu, varakirjurina Heino Jänkälä, rahastonhoitajana Fanny Kauppi ja…
Isänpuoleiset isovanhemmat olivat minulle pitkään vain pari kuvaa albumissa ja olohuoneen seinällä. Isänäidistä kuulin jotain äidiltä ja isoveljiltä, mutta isoisästä en tiennyt mitään. Jossain vaiheessa sain tietää, että hän oli ollut ahkera saarnamies. Vuosien mittaan arkistoista ja sanomalehdistä on löytynyt…
Satusetä Topelius kirjoitti toukokuussa 1873 ulkomaalaisten Suomessa tekemistä metsäkaupoista: ”Helsingissä on kokonainen kolonia saksalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia ja englantilaisia herroja, jotka elävät kuin ruhtinaat.” Kemissä häärivää norjalaista Olsenia Topelius luonnehti ”pikku keisariksi”. Terje Olsen oli toimelias mies, joka hääri elämänsä aikana…
Sanomalehti Perä-Pohjolainen julkaisi syyskuussa 1915 kolmiosaisen artikkelisarjan ”Kemin maatilat, niiden omistajat ja maaverot noin 150 vuotta takaperin”. Aluksi annetaan taustatietoja: Vuoden 1767 maakirjan aikana kuului Kemin pitäjään ei ainoastaan nykyinen Kemin pitäjä, vaan myöskin Simo, Tervola, Rovaniemi ja Kemijärvi, joista…
Kreivi Arseni Zakrevski oli Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1823–1831. Tehtyään vuosina 1824 ja 1825 useita tarkastusmatkoja Suomeen hän lähetti elokuussa 1825 palautetta matkareiteistä läänien maaherroille. Oulun lääninkansliaan Zakrevskin kirje saapui 19. syyskuuta 1825. Minulle laaditut matkareitit olivat vain otteita asessori Hornborgin…
Kemijärven ja Kuolajärven käräjillä alkoi helmikuussa 1826 oikeudenkäynti, jonka aikana ehti tapahtua yhtä ja toista. Tuomio julistettiin kymmenen vuotta myöhemmin, ja silloinkin juttu alistettiin yhdeltä osaltaan vielä Vaasan hovioikeuden ratkaistavaksi. 1826 Kiista Sallansuun kylässä sijaitsevasta Aatsingin perintötilasta alkoi vuoden 1826…
