Nimimerkki ”Viator” kertoi Hämäläinen-lehdessä marraskuussa 1885 julkaistussa kirjoituksessa matkastaan Hämeenlinnasta Helsinkiin. Junassa käytettiin valaistuksena kynttilöitä, vaikka joitain lamppujakin jo oli: Hämeenlinnan asemalla, kun astuin Tampereelta tulewaan ja Riihimäelle menewään junaan, hawaitsin kolmannen luokan waunuissa wielä nuo kaksi paksua kynttilän pätkää…
Laitakariin saapuivat ensimmäiset asukkaat vuonna 1860 rakentamaan Kemin ensimmäistä höyrysahaa. Saha oli toiminnassa 1862–1939. Viimeiset asukkaat muuttivat pois 1966. Saaren värikkäästä elämästä saatiin lukea usein lehdistä. Tässä malliksi muutama Perä-Pohjolaisen kirjoitus vuosilta 1897 ja 1898. Raakaa wäkiwaltaa Laitakarin sahalla.Wiime tiistaina…
Ruotsin vallan ajalta peräisin olevasta kyytijärjestelmästä, hollikyydistä, oli 1800-luvun alkupuolella tullut kohtuuton rasitus maanomistajille. Kievareista hyvinkin kaukana olevat talot joutuivat pitämään hevosia ja miehiä useita päiviä kievareissa kyytejä odottamassa. Lisäksi kievareiden naapuritalot olivat velvollisia pitämään tarjolla varahevosia siltä varalta, ettei…
Oulun ja Tornion välillä liikennöi vuosina 1891–1904 höyrykäyttöinen siipirataslaiva s/s Pohjola. Oululainen sanomalehti Kaiku kirjoitti laivasta jo 1.11.1890: Uusi höyrylaiwa, joka tulee wälittämään liikettä Oulun ja Tornion wälillä, tilattiin Ouluun toissapäiwänä Bergsundin konepajasta Ruotsista. Laiwa tulee olemaan noin 45 hewosen…
Viktor Bruun syntyi 21.2.1862 Nastolassa Villähteen Yrjölässä lampuoti Kaarle Andersinpoika Bruunin ja Henrika Kaarlentyttären lapsista nuorimpana. Muut eloon jääneet lapset olivat Kaarle Kustaa, s. 1852, Maria, s. 1857, ja Vilhelmiina, s. 1859. Toiseksi vanhin, hänkin nimeltään Viktor, oli kuollut kaksivuotiaana…
Tanskalainen Hans Petersen perusti vuonna 1889 Ruotsissa naistenlehden, jonka nimeksi tuli Svensk Dam-Tidning. Vielä nytkin ilmestyvän lehden nimi on nykymuodossa Svensk Damtidning tai lyhennettynä Svensk Dam. Selailen aina silloin tällöin kirjastooni päätynyttä vuoden 1901 vuosikertaa, jonka alkuperäinen omistaja oli Tyyne…
Suometar-lehdessä oli vuoden 1853 keväällä kaksiosainen artikkeli Hämeestä. Ensimmäisessä osassa kerrottiin hämäläisten historiaa Erik-kuninkaan ristiretkestä lähtien. Toinen osa käsitteli Hämeenlinnan kaupunkia, jonka perustamisesta ”kreivi Pekka Brahe” antoi etuus- ja lupakirjan vuonna 1650. Alkuperäisiä artikkeleita pääsee lukemaan yllä olevista linkeistä. Kirjoittajalla…
Syyskuu 1839 Kämnerinoikeus jatkoi Joonas Reivilän murhajutun käsittelyä 3. syyskuuta 1839. Paikalla olivat syyttäjä Berndt Gabriel Sahlbergin lisäksi vankilasta noudetut rengit, Joonas Reivilän murhasta epäillyt Fredrik Ropsfelt ja Fredrik Thusberg sekä kauppapuukhollari Carl Joseph Hildén, kivalteri Gabriel Dahlberg ja renki…
Rautakosken ruukki perustettiin Lopen Salonkylään vuonna 1850. Ammattitaitoinen työvoima oli hankittava pitäjän ulkopuolelta muilta ruukeilta. Inspehtoriksi palkattiin Anders Reinhold Ginman Högforsilta, ja ensimmäiset sepät tulivat Jokioisilta ja Kellokoskelta. Marraskuussa 1850 Rautakoskelle muuttivat vasarasepät (hammarsmed) Erik Flink ja Carl Meller, molemmat…
Naisten viikosta (18.–24.7.) kirjoitettiin 1800-luvun suomalaislehdissä ainakin lähes vuosittain. Tässä maininta vuodelta 1883: Hämeenlinnasta.Sataa, eikä lakkaakaan. Monella maanmiehellä on koko näitten pitkällisten sateitten aikana ollut heiniä maahan niitettynä; niitäpä tuskin enään woidaan mätänemästä estää. Sitä wastaan on kaste nähtäwästi wirkistänyt…
