Edellisessä kirjoituksessani kerroin Eeva Stiina Matintyttärestä, joka vuoden 1846 syyskäräjillä peri palkkaansa ja takavarikoitua omaisuuttaan torppari Kustaa Mäkelältä ja entiseltä sulhaseltaan Juho Kustaanpojalta. Eeva Stiinan ja Juhon suhdetta oli alettu puida käräjillä jo vuotta aiemmin. Kruununnimismies Tammelander oli viran puolesta…
Pohjois-Karjalan kirjeenvaihtajamme lähetti joulukortin.
Edellisessä Haili-kirjoituksessa esittelin Aatami eli Adam Hailin ensimmäistä korvaushakemusta Karjalaan talvisodan alueluovutuksessa jääneestä omaisuudesta. Toukokuussa 1945 säädettiin toinen korvauslaki, jolla korvattiin jatkosodan aineellisia menetyksiä. Adam teki toisen hakemuksen heinäkuussa 1945 Hyvinkäällä. Menetetty omaisuus sijaitsi Viipurin maalaiskunnan Kaipolan kylässä, jossa Adam…
Piika Eeva Stiina Matintytär Salonkylästä vaati nimismies Tammelanderin avustuksella palkkasaataviaan Kustaa Kustaanpoika Mäkelältä Lopen talvikäräjillä 9.2.1846. Eeva Stiina oli ollut Mäkelän luona palveluksessa yhdeksän vuotta. Kuuden ensimmäisen vuoden aikana hän oli saanut asianmukaista palkkaa: ensimmäisinä vuosina pienen pestirahan ja palkan,…
Torppari Juho Rissanen kuoli 30.1.1818 keuhkotulehdukseen Iisalmen pitäjän Ulmalan kylässä. Hän oli kuollessaan 41-vuotias. Häneltä jäi vaimo Liisa Partanen ja kolme alaikäistä lasta: Juho, Matti ja Kalle. Leski oli jo samana vuonna aikeissa mennä uusiin naimisiin. Ennen avioliiton solmimista papin…
Vuonna 1862 valmistunut rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan helpotti kaupunkilaisten kulkuyhteyksiä ja tavarankuljetuksia etelään, mutta Tampereen suuntaan oli edelleen kuljettava hankalasti maanteitse. 1860-luvun alussa alettiin pohtia höyrylaivaliikenteen aloittamista Hämeenlinnasta Tampereelle, kun reitin vaikeimpien kohtien perkuutyöhön oli saatu valtion tukea. Jo ennen kuin…
Benvik Jossakin Kansallisarkiston uumenissa on Senaatin tiliarkiston säilytysyksikkö Gs:13, joka sisältää vaikuttavan kokoelman Benvikin neitojen palttinanäytteitä. Näytteet on koottu oheisen kuvan kaltaisille yhdeksän näytettä sisältäville lehdille. Agatha oli pellavaopissa Benvikissä 3,5 vuotta. Hän allekirjoitti siellä helmikuussa 1825 kuitin, jonka mukaan…
Jatkoa edelliseen kirjoitukseen. Pälkäneen ”leikkisodan” jälkeisenä aamuna, tiistaina 26. heinäkuuta, otettiin kantamukset selkään ja pakattiin muut tavarat kuormiin. Matka jatkui kohti Kangasalaa. Ensimmäinen levähdyspaikka oli Tiitolassa ja seuraava Kaivannossa, jossa vastaanotto oli juhlallinen sateisesta ja tuulisesta säästä huolimatta: Kaiwannossa –…
Loisnainen Maria Hiltunen Viuruniemen kylästä haastoi Liperin talvikäräjille 1851 Antti Malisen niin ikään Viuruniemestä. Antti oli talollinen, joka oli jäänyt leskeksi alkuvuodesta1849. Kanteen mukaan Antti oli edellisvuoden huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa luvannut mennä Marian kanssa naimisiin. Hän oli houkutellut…
Vuonna 1881 toimintansa aloittaneella 7. Hämeenlinnan tarkk’ampujapataljoonalla oli kesäisin tapana panna toimeen ”leikkisotia ja kenttäharjoituksia, jotta woitaisiin saada hiukkasen käsitystä sodankäynnistä”. Vuonna 1886 oli marssittu Janakkalaan ja Renkoon, ja heinäkuussa 1887 kohteeksi oli valittu Kangasala. Marssista kerrottiin Hämeen Sanomien elokuun…
